Punarintapitaho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Punarintapitaho
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Tyrannit Tyrannidae
Suku: Pitahot Ochthoeca
Laji: rufipectoralis
Kaksiosainen nimi

Ochthoeca rufipectoralis
(Orbigny & Lafresnaye, 1837)

Alalajit[2]
  • O. r. centralis
  • O. r. obfuscata
  • O. r. poliogastra
  • O. r. rubicundula
  • O. r. rufipectoralis
  • O. r. rufopectus
  • O. r. tectricialis
Katso myös

  Punarintapitaho Wikispeciesissä
  Punarintapitaho Commonsissa

Punarintapitaho (Ochthoeca rufipectoralis) on Etelä-Amerikassa tavattava tyranneihin kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooltaan punarintapitaho on noin 14 cm. Selästään laji on väritykseltään ruskea ja pää on musta. Päässä on leveät valkoiset silmäkulmajuovat. Linnun siivet ovat mustat ja niissä on punaruskea juova. Punarintapitahon kurkku on harmahtava ja rinta oranssinruskea. Vatsa on lajilla väritykseltään valkoinen.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punarintapitahoa tavataan Andeilta alueelta, joka ulottuu Venezuelasta ja Kolumbiasta Bolivian länsiosiin. Linnun elinympäristöä ovat vuoristometsät ja metsien reunamaat. Laji liikkuu enemmän puiden latvuksissa kuin monet muut tyrannit, jotka ovat pensaikkojen lajeja. Punarintapitahon elinympäristöt sijaitsevat yleensä 2 500–3 600 metrin korkeudella merenpinnasta.[3]

Punarintapitahot liikkuvat yleensä pareittain ja voivat joskus liittyä sekaparviin. Lajin ravintoa ovat hyönteiset, joita se etsii puiden lehvästön keskikerroksista tai pyydystää ilmasta.[3]

  1. BirdLife International: Ochthoeca rufipectoralis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.3.2014. (englanniksi)
  2. Ochthoeca rufipectoralis ITIS. Viitattu 14.12.2010.
  3. a b c Robert S. Ridgely, Guy Tudor: Field Guide to the Songbirds of South America, s. 254. University of Texas Press, 2009. ISBN 978-0-292-71748-0 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.12.2010). (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.