Punanaamatimali
| Punanaamatimali | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Pyrstötimalit Leiotrichidae |
| Suku: | Metsätimalit Liocichla |
| Laji: | phoenicea |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Liocichla phoenicea |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Punanaamatimali (Liocichla phoenicea) on Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Aasiassa tavattava pyrstötimaleihin kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kooltaan punanaamatimali on 23–24 cm. Laji on väritykseltään pääosin oliivinruskea. Naama ja siivet ovat väriltään kirkkaan punaiset ja siivissä on myös ruskeaa väriä, joka näkyy parhaiten linnun ollessa lennossa. Punanaamatimalin pyrstö on musta ja pyrstön reunat ovat oranssit.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punanaamatimalia tavataan alueelta, joka ulottuu Intiasta, Kaakkois-Aasiaan ja Kiinaan.[1] Lajin elinympäristöä ovat subtrooppisten metsien aluskerrokset ja metsien reunamaiden tiheiköt. Punanaamatimali on vuoristoinen laji ja sen elinympäristöt sijaitsevat yleensä 1 200–2 200 metrin korkeudella merenpinnasta. Talvisin lajia tavataan myös matalammalla kasvavista metsistä.[2][3][2]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punanaamatimali on melko arka lintu ja piileskelee metsien sisäosissa. Ravintonaan laji käyttää marjoja, siemeniä sekä hyönteisiä. Linnun pesimäkausi kestää toukokuulta heinäkuulle. Punanaamatimalit rakentavat kuppimaisen pesänsä sammalista ja ruohoista. Naaras munii kahdesta neljään sinistä munaa.[3][4][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b BirdLife International: Liocichla phoenicea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d Tej Kumar Shrestha: Birds of Nepal, s. 198. Steven Simpson Books, 2001. ISBN 978-0952439097 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.8.2010). (englanniksi)
- ↑ a b Morten Strange: A Photographic Guide to the Birds of Southeast Asia, s. 283. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0-691-11494-1 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.08.2010). (englanniksi)
- ↑ Arthur Grosset: Red-faced Liocichla arthurgrosset.com. Viitattu 21.8.2010. (englanniksi)