Manfred von Richthofen

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Punainen Paroni)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Manfred Albrecht Freiherr von Richthofen
Richthofen vuonna 1917
Richthofen vuonna 1917
Henkilötiedot
Syntynyt2. toukokuuta 1892
Breslau, Saksan keisarikunta
(nykyään Wrocław, Puola)
Kuollut21. huhtikuuta 1918 (25 vuotta)
Somme, Ranska
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Saksan keisarikunta
Palvelusvuodet 1911–1918
Taistelut ja sodat ensimmäinen maailmansota
Sotilasarvo Rittmeister (kapteeni)
Kunniamerkit Pour le Mérite
Joukko-osasto Jasta 11, Jagdgeschwader 1
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Manfred von Richthofenin Fokker Dr.I maassa
Richthofenin suurelta osin muistoesineiksi riisuttu Fokker Dr.I hänen kuolemansa jälkeen

Manfred Albrecht Freiherr von Richthofen (2. toukokuuta 1892 Breslau, Preussi, Saksa21. huhtikuuta 1918 Somme, Ranska), joka tunnetaan myös nimellä Punainen paroni, oli saksalainen sotilaslentäjä ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän ampui todistetusti alas 80 vihollisen konetta ja oli sodan voitokkain hävittäjälentäjä (ks. hävittäjä-ässä).[1]

Ratsuväestä lentojoukkoihin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän liittyi ratsuväkeen, mutta ensimmäisen maailmansodan muututtua asemasodaksi hän pyysi siirtoa lentojoukkoihin. Hänestä tuli vuonna 1917 hävittäjälentueen komentaja.[2]

Hävittäjä-ässä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimitys Punainen paroni tulee Richthofenin vapaaherran arvonimestä (saks. Freiherr), jonka lähin vastine Isossa-Britanniassa oli paroni (Baron), ja hänen koneensa väristä. Richthofen lensi useilla punaisilla koneilla, kuolinlennollaan punaisella Fokker Dr.I -kolmitasolla. Punainen väri johtui siitä, että hänen johtaessaan ilmassa jopa kymmeniä koneita käsittäviä muodostelmia ilman radiota hänen koneensa oli helposti erotettavissa. Muut koneet oli maalattu kirjavilla väreillä, josta myös johtui alun perin brittiläisten osastolle antama nimi ”von Richthofenin Lentävä sirkus”.[3]

Ensimmäisestä pudottamastaan viholliskoneesta lähtien Richthofen teetti aina muistoksi pudotuksesta numeroidun hopeisen kupin, mutta sodan pitkittyessä hopean saaminen vaikeutui ja viimeiseksi kupiksi jäi numero 60. Hänellä oli myös tapana kerätä alas ampumistaan koneista muistoja, useimmiten koneiden tunnistenumeroita. Toisen maailmansodan loppuvaiheessa neuvostoliittolaiset sotilaat valtasivat Richthofenin perheen kodin ja kyseiset hopeiset kupit ja muut muistoesineet katosivat.

Manfred von Richthofen haavoittui päähän vuonna 1917 hyökätessään Albatros D.III -hävittäjällä brittiläistä konetta vastaan. Toipumislomalla hän kirjoitti muistelmansa, jotka on julkaistu suomeksi nimellä Punainen lentohävittäjä.

Richthofen kuoli 25-vuotiaana saatuaan taistelulennolla osuman sydämeensä Sommen yläpuolella.[4] Ampujaksi on usein nimetty kanadalainen kapteeni Arthur Roy Brown Kuninkaallisten ilmavoimien 209. lennostosta. Toisen teorian mukaan pudottaja oli AIF:n (Australian Imperial Force) Cedric Popkin -niminen ilmatorjuntamies.[2] Von Richthofen onnistui laskeutumaan hallitusti, mutta pian sen jälkeen hän kuoli saamiinsa vammoihin. Ympärysvallat hautasivat Paronin täysin sotilaallisin kunnianosoituksin ”kunniakkaana vastustajana”.

Manfred von Richthofenin hautajaiset

Kuolintodistus löytyi vuonna 2009 Länsi-Puolasta Ostrow Wielkopolskista, jonka Saksa miehitti toisen maailmansodan aikana.[5]

Manfred von Richthofenin kuoleman jälkeen Richthofenin ”testamentissaan” valitsema mies, kapteeni Wilhelm Reinhard otti komentoonsa hänen laivueensa. Reinhardin aika johtajana jäi kuitenkin lyhyeksi hänen saatuaan surmansa testilennolla Adlersdorfissa 3. heinäkuuta 1918. Uudeksi komentajaksi nimitettiin yliluutnantti Hermann Göring, josta sittemmin tuli Luftwaffen päällikkö.[6]

Varhain 1920-luvulla Ranskan viranomaiset perustivat sotilashautausmaan Fricourtiin, johon suuri joukko saksalaisia vainajia siirrettiin, mukaan lukien Richthofen. Vuonna 1925 Manfred von Richthofenin nuorin veli Bolko siirrätti vainajan kotimaahansa Saksaan, Berliinin Invalidenfriedhof-hautausmaalle. Göringin aloitteesta Richthofenille järjestettiin mahtavat valtiolliset hautajaiset vuonna 1938, kun hänen kaatumisestaan tuli kuluneeksi 20 vuotta.

Vuonna 1975 hänet siirrettiin ja haudattiin viimeisen kerran perhehautaan veljensä Bolkon, sisarensa Elisabethin ja tämän puolison viereen Wiesbadenin eteläiselle hautausmaalle.

  • Killen, John: Luftwaffe. Porvoo: WSOY, 1969.
  1. Jacques Rensen: Baron Manfred von Richthofen the most famous German Ace home.wanadoo.nl.[vanhentunut linkki]
  2. a b Jacques Rensen: Manfred Albrecht von Richthofen, the red Baron home.wanadoo.nl.[vanhentunut linkki]
  3. Manions.com, Richthofen (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Killen 1969 s. 42
  5. Yle, uutiset
  6. Killen 1969 ss. 43–44

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Manfred von Richthofen: Punainen lentohävittäjä. Kauppakirjapaino, 1918.
  • Tapani Harmaja: Pilven veikot. WSOY, 1938.
  • Peter Kilduff: Punainen paroni. Koala-Kustannus, 2009.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]