Pukara (Mouhijärvi)
Pukara on kylä entisen Mouhijärven kunnan alueella nykyisessä Sastamalan kaupungissa Pirkanmaan maakunnassa. Samanniminen kylä on myös Ikaalisissa ja Honkajoella.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun elettiin myöhäiskeskiaikaa noin 1420–1450-lukua, sai silloisen Ylä-Sastamalan eli Karkun ja Hämeenkyrön raja-alueella virrannut Pukaranjoen alajuoksu pysyvän asutuksensa. Pukarajoen pohjoisrannalle rakennettiin Kyrön pitäjään yhteyksiä omannut Pukaran talo. Epäillyn yhteyden perusteena on se, että Pukara maksoi veronsa Kyröön. Suurin piirtein samaan aikaan joen etelärannalle nousi Karkun pitäjään eli Ylä-Sastamalaan hallinnollisesti kuulunut Kourin talo. Talojen perustamisen kimmoke tuli todennäköisesti joen varren rantaniityistä, jotka oli helppo ottaa viljelykäyttöön. Ne tarjosivat myös mahdollisuuden karjanpitoon. Verotuksen suuntautuminen kylään kahdelta eri suunnalta saattaa kertoa asutuksen tulosuunnista ja asutusintressien törmäämisestä nykyisen Pukaran kylän vaiheilla. Pitäjien välinen raja kulki kyläyhteisön keskeltä.[1]
Vuonna 1540 Kyrön puoleisessa Pukarassa oli kaksi Pukara-nimistä taloa. Toisessa oli isäntänä Erkki ja toisessa Mikko. Myöhemmin nämä talot tunnettiin Riukulan ja Pussin taloina. Lähteiden perusteella myöhemmin Riukulaksi kutsuttu Pukaran talo oli se alkuperäinen Pukara ja Pussin talo oli siitä lohkaistu uudempi talo. Karkun puoleisessa Pukarassa oli vuonna 1540 vain Heikki Kourin isännöimä Kourin talo, mutta vuodesta 1553 lähtien tunnetaan kaksi Kourin taloa. Vanhassa Kourin talossa oli isäntänä Esko Heikinpoika ja toisessa Grels eli Reko Kouri. Myöhemmin tämä talo tunnettiin myös Napan nimellä.[2]
Mouhijärvestä tuli oma kirkkoherrakuntansa 8. lokakuuta 1639. Mouhijärven mukana Karkusta erkaantuneet Suodenniemi ja Lavia itsenäistyivät myöhemmin. Vuonna 1639 alkoi Pukarajoen etelärannallakin Mouhijärven aika. Aikaisemmin Hämeenkyrön pitäjään kuulunut osa Pukaran kylää yhdistettiin vuonna 1921 Mouhijärven pitäjään.[3]
Vieressä vuoden 1910 mittauksiin perustuva senaatin kartta, jossa paikannimet on tosin merkitty kyrillisin aakkosin. Kartasta näkyy hyvin Pukarajoen ylittävän tien molemmin puolin ryhmittynyt vanha asutus. Joen ylittäneen sillan vieressä sijaitsi vanha mylly, joka löytyy ainakin 1800-luvun pitäjänkartasta.
Maantiedettä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pukaran läpi virtaa Pukaranjoki, joka laskee Hahmajärveen. Pukaran naapurikyliä ovat entisen Mouhijärven kylät Hahmajärvi ja Tomula. Hämeenkyrön puolella lähimmät kylät ovat Parila ja Haukijärvi idässä ja Kintus pohjoisessa. Mouhijärven kunnan entiseen kuntakeskukseen Uotsolaan on matkaa noin kuusi kilometriä.
Kyläkoulu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pukaran vanha kyläkoulu, joka oli viime vuosinaan kylätalona, tuhoutui tulipalossa 5. marraskuuta 2013. Syyksi on epäilty sitä, että talon vieressä kaatui myrskyssä puu sähkölinjalle.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Finne, Jalmari, Asutuksen yleisluettelot, Kansallisarkisto; Suvanto, Seppo, Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571, Kansallisarkisto. http://www.narc.fi/suvanto/ (Arkistoitu – Internet Archive); Senaatin kartta (Mouhijärvi), perustuu vuoden 1910 mittauksiin, Kansallisarkisto.
- ↑ Finne, Jalmari, Asutuksen yleisluettelot, Kansallisarkisto; Suvanto, Seppo, Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571, Kansallisarkisto. http://www.narc.fi/suvanto/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen asetuskokoelma, 269/1921.
- ↑ Tuukka Välimäki, Miika Viljakainen: Vanha kyläkoulu tuhoutui tulipalossa Sastamalassa Aamulehti. 6.11.2013. Tampere. Arkistoitu 9.11.2013. Viitattu 6.11.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pukara. Vireää kylätoimintaa Sastamalassa. Tervetuloa! Pukaran kyläyhdistys ry. Viitattu 13.1.2012.