Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio
Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio (engl. Augmentative and Alternative Communication, lyh. AAC) tarkoittaa jotakin erityistä viestintämenetelmää, jota henkilö käyttää vamman tai neurologisen poikkeavuuden takia puheen sijaan tai puheen rinnalla.[1]
AAC on tavallisimmin viittomien tai graafiset merkkijärjestelmän (kuva- ja kirjoituskommunikointi) käyttöä. Eräs usein käytetty standardisoitu kuvakommunikaatiojärjestelmä on PCS (Picture Communication Symbols).
AAC on usein käytössä autistisilla ja dysfaattisilla henkilöillä, toisinaan myös kehitysvammaisilla henkilöillä, joiden kommunikaatio on vaikeaa. Puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä käyttäyvät myös aikuisiällä vammautuneet henkilöt, jotka ovat menettäneet puhe- tai kielikykynsä esimerkiksi onnettomuuden tai aivojen verenkiertohäiriön seurauksena.
Kommunikaatiomenetelmät ovat nykyään niin kehittyneitä, että jos ihmisellä on edes yksi tahdonalainen lihas, voidaan sen varaan rakentaa kommunikaatiomenetelmä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Augmentative and Alternative Communication (AAC) ASHA. Viitattu 29.8.2013.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Launonen, K. Vuorovaikutus - kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin 2013 Kouvola kehitysvammaliitto ry
- Huuhtanen, K. (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. 2014. Kouvola: Kehitysvammaliitto ry.
- Heister Trygg, B. Graafinen kommunikointi Esineet, kuvat ja symbolit puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikoinnissa 2015 Kehitysvammaliitto ry.
- von Tetzner, S. & martinsen, H. Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin 2014 helsinki: Kehitysvammaliitto ry.
- Launonen, K & Korpijaakko-Huuhka, A. KOmmunikoinnin häiriöt - syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita 2000 Tampere. Palmenia
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Papunet (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tikoteekki
- Aivoliitto