Psykiatrinen sairaalahoito Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Psykiatrinen sairaalahoito toteutuu yhä useammin varsinaisen psykiatrisen sairaalan sijasta yleissairaalan psykiatrisella osastolla. Kuvassa on Seinäjoen keskussairaalan M-talo, jossa on psykiatrisia osastoja ja psykiatrista avohoitoa.[1]

Psykiatrinen sairaalahoito on osasto-olosuhteissa tapahtuvaa psykiatristen sairauksien hoitoa ja kuntoutusta. Sitä käytetään niiden potilaiden kohdalla, joiden psyykkiset oireet ovat niin vakavia, etteivät avohoidon keinot ole riittäviä.[2] Psykiatrinen sairaala (ent. mielisairaala)[3] on sairaala, joka on erikoistunut mielenterveyden häiriöistä ja sairauksista kärsivien henkilöiden hoitoon. Varsinaisia psykiatrisia sairaaloita on kuitenkin yhä vähemmän, sillä psykiatrinen hoito on etenevissä määrin siirretty yleissairaaloiden psykiatrisille osastoille.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Psykiatristen sairaaloiden historia Suomessa

1800-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingissä sijaitseva Lapinlahden sairaala oli ensimmäinen Suomeen perustettu psykiatrinen sairaala.

Tärkeä käänne suomalaisessa mielisairaanhoidossa tapahtui 1800-luvulla, kun keisari Nikolai I antoi asetuksen, joka koski mielisairaiden hoitoa ja sairaaloiden rakentamista. Vuonna 1841 Helsinkiin rakennettiin Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen varsinainen mielisairaala, Lapinlahden sairaala. Sillä oli keskeinen rooli suomalaisen psykiatrisen hoidon näyttämönä aina sairaalan lakkauttamiseen asti 2000-luvun alussa.[5]

1800-luvun lopulta 1930-luvulle saakka vallitseva hoitomuoto oli potilaan "pakkokeinottomuus" eli potilaan pakottaminen sänkyyn ja pitkäkestoisiin kylpyihin. Pakkokeinottomuus johti eristämisen ja pakkopaidan sijasta rauhallisten ja rauhattomien potilaiden erottamiseen toisistaan ja jatkuvaan valvontaan. Kaikki akuuttipotilaat ja muut levottomat pakotettiin tavallisesti sänkyyn. Potilaita pidettiin päivittäin pitkitetyissä kylvyissä 10–12 tuntia. Potilasta saatettiin pitää kylvyssä vuorokaudesta jopa kuukausiiin.[6] Esimerkiksi Niuvaniemen sairaalan valvontaosastoille rakennettiin erityiset kylpyosastot. Joidenkin potilaiden oli luonnollisesti vaikea pysyä kylvyssä. Tällöin potilaat saatettiin pakottaa verkkosänkyihin eli hullunarkkuihin, jotka olivat puulaatikoita, joiden ylle oli pingotettu naruverkko.[6] Verkkosängyt olivat käytössä 1930-luvulle asti[7]. Makuuttamisen alkoi syrjäyttämään saksalaisen psykiatrin Hermann Simonin kehittämä aktiivinen työterapia, jota Suomessa ryhdyttiin toteuttamaan 1920-luvun lopulla.[6]

Vuonna 1937 säädettiin mielisairaslaki, minkä jälkeen kaikki hoidossa olevat mielisairaat tulivat lääkärinhoidon valvontaan. Pakkokeinoista ei uudistuksen jälkeen raportoida Lääkintöhallitukselle. Sen jälkeen millään taholla ei todennäköisesti ollut käsitystä pakkokeinojen käytön yleisyydestä. Vuonna 1969 psykiatri Ilkka Taipale kritisoi vallinnutta tilannetta ja esitti, että mielisairaalaosastoilla alettaisiin kirjaamaan ylös eristyksien ja lepositeiden käyttöä.[6] Vuonna 1939 maa jaettiin mielisairaanhuoltopiireihin, jotka vastasivat työn kehittämisestä alueellaan.[8]

Sota-aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisota aiheutti suuria vaikeuksia siviilien mielisairaanhoidolle, joka toimi jo ennen talvisotaa hoitokapasiteettinsa äärirajoilla. Noin 1 200 potilasta evakuoitiin Karjalasta Rauhan, Viipurin ja Pälksaaren mielisairaaloista Länsi- ja Etelä-Suomen mielisairaaloihin. Kuusi muuta mielisairaalaa joutui luovuttamaan huomattavasti potilaspaikkoja sotasairaaloiden leikkaus- ja sisätautipotilaille.[9]

Sipoossa sijainnut Nikkilän sairaala, jossa kuoli sodan aikana peräti 739 potilasta.

Jatkosodan 1942 aikana Nikkilän sairaalan potilaista kuoli joka neljäs eli 247 ihmistä nälkään ja kulkutauteihin. Potilaille syötettiin talven ajan usein vain harmaata jauhovelliä muutamien lantunpalojen kera.[10] Yhteensä vuosina 1940−1945 Nikkilässä kuoli 739 potilasta[11]. Samaa tapahtui myös muissa psykiatrisissa sairaaloissa.[12] Jatkosodan aikana Suomen armeijassa käytettiin lääkintähuollossa sotilaille lääkkeiksi luokittelemiaan päihteitä: kokaiinia, morfiinia, oopiumia ja heroiinia, mikä aiheutti päihdeongelmia sodan jälkeen. Sodan jälkeen muun muassa Nikkilän mielisairaalassa ja Kivelän mielisairasosastolla aloitettiin vieroitushoitojen tarjoaminen, joskin hoitotulokset olivat vaihtelivia.[13]

Sotien jälkeinen aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Julkulan sairaala oli yksi 1950-luvulla rakennetuista B-mielisairaaloista. Myöhemmin siinä toimi KYS:in psykiatrian osastoja vuoteen 2024 asti.[14]

Vuonna 1953 tuli voimaan uusi mielisairaslaki, joka lisäsi potilaspaikkoja ja määräsi ennalta ehkäisevään työhön luotavaksi palveluita avohoitoon. Tässä yhteydessä kuntoutus- ja perhetyö alkoi tulla osaksi psykiatrista hoitoa. Lain yhteydessä mielisairaalat jaettiin kahteen kategoriaan: A-mielisairaaloissa hoidettiin vastasairastuneet ja B-mielisairaaloissa lieväoireiset pitkäaikaispotilaat.[8] Mielenterveyspalvelut olivat koh­den­nettu lähes yksi­no­maan psy­koo­seja sai­ras­ta­ville ja hoitomenetelmät oli­vat vah­vasti lai­tos­pai­not­tei­sia.[15] 1950-luvulla alettiin käyttää psykoosilääkkeitä eli neuroleptejä, mitkä oleellisesti edistivät psykoosisairauksien hoitoa.[8]

1960-luvun sairaaloiden toimintakulttuuria on kuvattu diagnooseihin keskittyvänä ja esineellistävänä, kohtelua jopa julmana. Potilaiden oikeusturva oli heikko, sillä heillä ei ollut edustajia yhteiskunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä.[16] 1960-luvun lopussa Suomessa oli maailman toiseksi eniten mielisairaalapaikkoja suhteutettuna väestön lukumäärään, noin 20 000 potilaspaikkaa[16]. Vuonna 1975 Lääkintöhallitus antoi pakkokeinoista ensimmäisen ohjekirjeen. Siinä korostettiin, että yksilö on Suomen oikeusjärjestyksen mukaan pääsääntöisesti vapaa päättämään omista asioistaan ja rajoitusten pitää perustua lakiin. Lääkintöhallitus korosti myös sitä, että hoitoa suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon potilaan tahto aiempaa paremmin.[6] Vuonna 1976 määriteltiin psykiatrisen hoidon tavoitteita, jotka sisälsivät hoitojärjestelmän alueellistamisen, ehkäisevän työn kehittämisen ja lainsäädännön uudistamisen kiirehtimisen.[8]

Vuonna 1977 mielissairaslakia uudistettiin jälleen. Tässä yhteydessä luovuttiin jaosta A- ja B-mielisairaaloihin. Laissa pyrittiin myös kannustamaan kuntia avohoidon kehittämiseen. Valtio alkoi tämän takia myöntää kunnille rahallista apua vakavien mielenterveyden häiriöiden lisäksi myös muiden lievempien psyykkisten sairauksien hoitoon. Uudistus korosti ennalta ehkäi­se­vää mie­len­ter­veys­työtä ja muutti oleellisesti psykiatrisen sairaalahoidon asemaa suhteessa avohoitoon.[15][17]

Sairaalakeskeisen hoitojärjestelmän purkaminen aloitettiin vuonna 1983 ja se jatkuu edelleen[18]. Taustalla oli voimavaroja siirtäminen avohoitoon, sillä airaalahoitoa pidettiin yhteiskunnalle kalliina ja potilaiden näkökulmasta avohoitoa parempana vaihtoehtona suhteessa pitkiin sairaalahoitoihin.[18]. 1990-luvun alussa psykiatrinen hoito yhdistettiin osaksi muuta terveydenhuoltojärjestelmää. Tämän seurauksena mielisairaalaverkostoa harvennettiin. Käytännössä tämä tarkoitti potilaspaikkojen vähenemistä ja hoitoaikojen lyhenemistä. Sairaalapaikkoja vähennettiin jopa kolmasosaan siitä, mitä niitä enimmillään oli.[8] Avohoidon kehittäminen kärsi 1990-luvun lamasta ja siihen liittyneistä julkistalouden säästöistä, eikä siten avohoitoa kyetty kehittämään suunnitellusti.[19][8]

Nykyaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niuvanniemen sairaala on yksi kahdesta Suomessa toimivasta oikeuspsykiatrisesta sairaalasta. Mielentilatutkimuksessa olevien potilaiden lisäksi siellä hoidetaan syyntakeettomaksi todettuja potilaita ja muita erityisen vaikeahoitoisia potilaita.[20]

Avohoitopalveluja ei kyetty psykiatristen sairaaloiden lakkauttamisen jälkeen järjestämään riittävästi, joten suuri joukko hoidon tarpeessa olevia ihmisiä jäi ilman tarvitsemaansa hoitoa.[21] Vuonna 2010 Suomen psykiatrisila osastoilla oli hieman yli 4 000 potilaspaikkaa.[16] THL:n vuoden 2009 suunnitelman mukaan määrä oli tarkoitus laskea 3000:een paikkaan[22]. Suomessa toteutettiin vuonna 2010 eniten Euroopassa pakkohoitopäätöksiä.[23] Psykoottisesti oireilevien vankien määrä kahdeksankertaistui Suomen vankiloissa vuodesta 2005 (19 vankia) vuoteen 2015 (151 vankia). Tutkijoiden mukaan syynä on se, että valtio vähentää psykiatrisia sairaalahoitopaikkoja. Taustalla oli myös se, että oikeus määräsi mielentilatutkimuksia vuonna 2015 puolet vähemmän (noin 100 tutkimusta) kuin vuonna 2005 (200 tutkimusta). Syyntakeettomuuden selvittämättä jättämisen lisääntymisen on arvioitu johtuvan mielentilatutkimuksen kalleudesta.[24]

2000-luvulla laitospaikkoja on edelleen vähennetty ja vanhoja psykiatrisia sairaaloita lakkautettu. Psykiatrinen osastohoito on yhä useammin osana yleissairaalaa.[4] Esimerkiksi Moision sairaalan psykiatrinen osastohoito siirrettiin vuonna 2023 Mikkelin hyvinvointikeskukseen.[25] Seuraavana vuonna taas lakkautettiin Julkulan sairaala, jonka toiminta siirrettiin muiden keskussairaalan toimintojen yhteyteen rakennettuun uudisrakennukseen.[26] Osastopaikkojen vähentäminen on johtanut siihen, että sairaalat ovat saattaneet olla paikallisesti pahastikin ylipaikoilla.[27]

Hoitoonpääsy ja sairaalahoidon syyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Potilaiden hoitoon tulon syynä on nykyään sellainen vakava mielenterveydenhäiriö, jonka takia potilas ei pärjää itsenäisesti kotona. Hän on mahdollisesti vaaraksi itselleen tai muille. Taustalla voi olla esimerkiksi heikossa hoitotasapainossa oleva mielialahäiriö tai psykoosisairaus.[28] Osastopaikkojen vähenemisen takia hoitoonpääsy voi olla kuitenkin haastavaa varsinkin silloin, jos potilaalla on psyykkisen sairauden lisäksi päihdeongelma.[29] Jopa vaikeasti itsetuhoisia potilaita käännytetään päivystyksestä kotiin, vaikka he tarvitsisivat lääketieteellisestä näkökulmasta osastohoitoa.[30]

Vuonna 2017 Suomessa psykiatrista vuodeosastohoitoa sai yhteensä 24 495 potilasta.[31] Vuonna 2013 hoidon yleisin syy oli masennus. Vuodeosastohoidon tavallisin syy oli miehillä skitsofrenia ja naisilla masennus. 29 prosenttia potilaista tuli psykiatriseen sairaalaan tarkkailulähetteellä, eli tahdostaan riippumatta.[32] Potilaista noin 1 000 oli alle 12-vuotiaita, joista 79 prosenttia oli poikia. Lasten yleisimpiä hoitoon tulon syitä olivat tunne- ja käytöshäiriöt. 13−17 -vuotiaita oli noin 2 300 potilasta, joista 69 prosenttia oli tyttöjä. Nuorilla yleisin syy oli masennus.[32]

Hoito osastoilla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usein sairaaloissa on ns. vastaanotto-osasto, joka ottaa potilaita vastaan vuorokauden ympäri. Osastohoitoon tarvitaan lähete ja sairaalahoidon tarvetta arvioidaan vielä uudestaan osastolla. Vastaanotto-osastojen lisäksi sairaalassa voi olla eri psyykkisiin sairauksiin erikoistuneita osastoja ja pitkäaikaisille potilaille tarkoitettuja kuntoutusosastoja [33] Osastohoitoa voidaan tarjota avo-osastoilla, joissa potilaat ovat aina vapaaehtoisesti, ja suljetulla osastolla. Avo-osastojen määrä on vähentynyt ja esimerkiksi Helsingin kaupunki lakkautti viimeisen avo-osastonsa vuonna 2023.[34] Suljetulla osastolla voi olla hoidossa joko vapaaehtoisesti tai tahdosta riippumatta. Aikuisten osalta tahdosta riippumaton hoito vaatii psykoosin toteamista tai sen epäilyä, alaikäisten osalta edellytykset täyttyvät myös muiden vakavien mielenterveyden häiriöiden takia. Pakkohoitopäätös vaatii aina myös sen, ettei avohoidolla ole riittäviä keinoja hoidon toteuttamiseen.[35]

Sairaalahoidon alkuvaiheessa tulisi kartoittaa potilaan tilannetta ja muodostamaan pohjalta hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmassa määritetään hoidon tavoitteet ja pohditaan erilaisia menetelmiä niiden saavuttamiseksi, kuten sopivaa lääkehoitoa. Hoitosuunnitelmaa tehdessä mietitään myös päivä- ja viikko-ohjelmaa. Hoitoon osallistuu moniammatillinen tiimi, joihin voi kuulua lääkärin lisäksi hoitajia, toimintaterapeutti ja psykologi. Hoidosta vastaa lähtökohtaisesti psykiatriaan erikoistunut lääkäri. Potilaalla on usein hoidon aikana myös nimetty omahoitaja.[2] Terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi sairaaloissa toimii sosiaalialan ammattilaisia, mikä mahdollistaa ratkaisujen etsimisen myös sosiaalisissa kysymyksissä.[36]

Psykiatriset osastot on jaettu potilaiden iän mukaan lasten-, nuoriso-, aikuis- ja vanhuspsykiatrian osastoihin sekä nuorten ja aikuisten päihdepsykiatrian osastoihin. Alle 13-vuotiaat lapset kuuluvat lastenpsykiatrian pariin, 13−17 -vuotiaat nuortenpsykiatrian, 18−65-vuotiaat aikuispsykiatrian ja yli 65-vuotiaat vanhuspsykiatrian (nimeltään myös psykogeriatria, geropsykiatria). Vanhuspsykiatrian potilaat ovat yleensä pitkäaikaissairaita. lähde?[37] Pitkäaikaisesti osastohoidossa olevat oppivelvollisuusikäiset lapset ja nuoret käyvät sairaalakoulua, jossa pyritään erityispedagogisin keinoin opettamaan lasta hänen terveydentilansa säätämissä rajoissa.[38]

Psykiatrisen sairaalan suljetun osaston päiväohjelma muodostuu tyypillisesti esimerkiksi television katselusta, lehtien ja kirjojen lueskelusta, kortinpeluusta ja kuntosalilla käynnistä. Lisäksi potilailla saattaa olla mahdollisuus askarrella ja osallistua ohjattuihin harrasteryhmiin.[39][40] Liikuntamahdollisuudet ovat usein rajallisia.[41][42] Erot mahdollisuuksissa liikkua ovat kuitenkin sairaaloiden välillä suuret. Joissakin sairaaloissa kaikki potilaat pääsevät harrastamaan liikuntaa, joissakin sairaaloissa mahdollisuudet liikunnan harjoittamiseen ovat erittäin rajalliset.[41]

Psykiatrisen sairaalahoidon erityisaloja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeuspsykiatrinen osastohoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeuspsykiatriseen hoitoon määrätään sellaisia potilaita, jotka on todettu olleen tekohetkellä syyntakettomia. Syyntakeettomuuden arvioimiseksi tehdään mielentilatutkimus jossain niitä tekevän sairaalan psykiatrisella osastolla. Mielentilatutkimus on laaja ja kallis psykiatrinen arvio, jolla pyritään luomaan käsitys tutkittavan psyykkisestä terveydestä. [43] Oikeuspsykiatrinen hoito on usein kestoltaan pitkää ja hoidollisesti vaativaa, sillä potilaat ovat usein psykiatrisesti moniongelmaisia. Oikeuspsykiatrisisessa hoidossa pyritään varmistamaan samanaikaisesti potilaan itsemääräämisoikeus sekä potilaan itsensä ja muiden turvallisuus.[44]

Psykiatrinen osastohoito vankiloissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vankien psykiatrisesta hoidosta vastaa Psykiatrinen vankisairaala (entiseltä nimeltää vankimielisairaala). Sillä on toimipisteet Turussa ja Vantaalla. Vangit voivat olla siellä hoidossa joko omasta tahdostaan tai tahdosta riippumatta. Hoidossa käytetään samoja hoitomenetelmiä kuin muussakin psykiatrisessa osastohoidossa. Sen yhteydessä osastojaksoihin voi liittyä psykiatrisia arvioita vankipotilaan vaarallisuudesta.[45]

Pakkokeinot ja viranomaisvalvonta osastohoidossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lepositeet ovat edelleen yleisesti käytössä psykiatrisessa osastohoidossa, vaikka niiden käyttöön on kohdistunut paljon kritiikkiä. Niiden käyttöä on pidetty potilaiden kannaöta epäinhimillisinä.[46]

Suljetulla osastolla tahdosta riippumattomassa hoidossa olevan potilaan eräitä perusoikeuksia voidaan loukata mielenterveyslain määrittelemissä rajoissa. Liikkumisvapautta rajoitetaan jo lähtökohtaisesti, sillä osaston ovet ovat lukittuja. Potilas voidaan tarkkaan määritellyissä tilanteissa eristää esimerkiksi sitomalla hänet lepositeisiin.[47] Pakkokeinoja on muitakin: yhteydenpitoa sairaalan ulkopuolelle voidaan rajoittaa tai kieltää määräajaksi kokonaan. Omaisuutta ja yhteydenpitovälineitä voidaan perustellusta syystä takavarikoida, jos syntyy epäily siitä, että potilas käyttää niitä oman etunsa vastaisesti. Rajoituksia tulee lain mukaan purkaa sitä mukaa kun potilaan vointi sen sallii ja niistä on tehtävä merkinnät potilaskertomuksiin.[47]

Sairaalat valvovat ensisijaisesti itse omaa toimintaansa. Ensisijaisena keinona ilmaista tyytymättömyys saatuun hoitoon on tehdä muistutus asiaa koskevaan yksikköön. Toinen vaihtoehto on tehdä kantelu Aluehallintovirastoon ja erityistapauksissa Valviraan, johon voi kannella myös terveydenhuollon ammattilaisten toiminnasta.[48]Aluehallintovirastot saavat tehdä hoitolaitoksiin yllätyskäyntejä vain, jos heille on tehty hoitolaitoksesta kantelu, jonka perusteella on syytä epäillä väärinkäytöksiä. Muuten AVI:t käyvät ennalta ilmoitetuilla tarkastuskäynneillä. Tarkastuskäyntiä ei tehdä joka vuosi resurssien rajallisuuden takia ja valvonta voi siksi olla puutteellista.[49]

Luettelo psykiatrista osastohoitoa tarjoavista toimipaikoista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinaisia yleissairaaloista erillisiä psykiatrisia sairaaloita on enää vähän, sillä niitä on pyritty liittämään osaksi keskussairaaloita tai muita yleissairaaloita. Lista lakkautetuista psykiatrisista sairaaloista löytyy artikkelissa Psykiatristen sairaaloiden historia Suomessa. Alla esitetty lista ei välttämättä ole kattava.

Nimi Perustamisvuosi Kunta Entinen nimi Muuta
Halikon sairaala 1926 Halikko, Salo (Kuntainliitto) Halikon piirimielisairaala
HYKS Psykiatriakeskus 1962 Helsinki Hesperian sairaala
Hyvinkään sairaala Hyvinkää
Iisalmen terveyskampus 2018 (psyk. osastot) Iisalmi
Jorvin sairaala Espoo
Kuopion yliopistollinen keskussairaala 2024 (psyk. osastot) Kuopio
Kymenlaakson psykiatrinen sairaala 2006 Kuusankoski, Kouvola
Lapin keskussairaala 2023 (psyk. osastot) Rovaniemi
Länsi-Pohjan keskussairaala 2022 (psyk. osastot) Tornio
Mikkelin hyvinvointikeskus 2023 (psyk. osastot) Mikkeli
Niuvanniemen sairaala 1885 Kuopio Oikeuspsykiatrinen sairaala
OYS Psykiatria 1990 (1925) Oulu, Oulainen Oulun piirimielisairaala, Oulunsuun sairaala; Peltolan sairaala
Ohkolan sairaala 1915 Mäntsälä Kellokosken sairaala
Peijaksen sairaala Vantaa
Pohjois-Karjalan keskussairaala 2016 (psyk. osastot) Joensuu
Psykiatrinen sairaala 2000 Helsinki Auroran sairaala
Psykiatrinen vankisairaala 1911 Turku ja 2002−, Vantaa Osa vankien terveydenhuoltoa.
Raaseporin mielenterveyskeskus Raasepori Yksi kaksikielinen avo-osasto.
Satasairaala 2023 (psyk. osastot) Pori
Seinäjoen keskussairaala Seinäjoki
Tampereen yliopistollinen sairaala 2024 (psyk. osastot) Tampere
Turun yliopistollinen keskussairaala, Kupiittaan sairaala-alue 1892 Turku Kupittaan sairaala
Vaasan keskussairaalan psykiatriset osastot 2022 (psyk. osastot) Vaasa
Vanhan Vaasan sairaala 1889 Vaasa Mustasaaren sairaala Oikeuspsykiatrinen sairaala

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Seinäjoelle valmistunut M-talo on paljon muutakin kuin sairaala Yle Uutiset. 22.10.2021. Viitattu 8.12.2024.
  2. ↑ a b Osastohoito mielenterveyshäiriöissä | Mielenterveystalo.fi www.mielenterveystalo.fi. Viitattu 6.11.2024.
  3. ↑ Mielisairaala Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 29.9.2021.
  4. ↑ a b Mielisairaalat lakkaavat olemasta, mutta katoaako hulluuden leima? Yle Uutiset. 12.11.2017. Viitattu 6.11.2024.
  5. ↑ Lapinlahden Lähde: Lapinlahden historia pähkinänkuoressa Lapinlahden Lähde. Viitattu 6.11.2024.
  6. ↑ a b c d e Merja Nikkonen: Niuvanniemen erityisroolit (s. 25-28) ePooki 9/2012 – piiriltä yliopiston kautta siviiliin. Oulun seudun ammattikorkeakoulu.
  7. ↑ Hullunarkkua käytettiin vielä 1930-luvulla Helsingin Sanomat. 6.11.2003. Viitattu 15.7.2017.
  8. ↑ a b c d e f PAKKOTOIMENPITEIDEN KÄYTTÖ KEHITYSVAMMAISTEN JA PSYYKKISESTI SAIRAIDEN LAITOSHOIDOSSA - KEHITYSVAMMAHUOLLON LAITOSHISTORIA SUOMESSA HELSINGIN SANOMAT N:o 338. 15.12.1997. Viitattu 21.11.2016.
  9. ↑ Ville Kivimäki: Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945 15.8.2013. WSOY. Viitattu 24.11.2016.
  10. ↑ Signe Brander kuoli nälkiintyneenä ja haudattiin mielisairaalan joukkohautaan – tältä näyttää legendaarisen valokuvaajan Helsinki HS.fi. Viitattu 24.11.2016.
  11. ↑ Nikkilän Sairaalan historia Sipoon Vasemmisto. 11.2.2009. Viitattu 24.11.2016.
  12. ↑ Keskisuomalainen: Suomen kartanoissa - På Finlands herrgårdar - Signe Brander KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 24.11.2016.
  13. ↑ Vaiettu salaisuus: Suomalaiset sotilaat koukuttuivat huumeisiin Studio55.fi. Viitattu 15.7.2017., Julkaisija: MTV.fi Julkaistu 10.10.2011, päivitetty 05.12.2011.
  14. ↑ Lainesairaala valmistuu huhtikuun alkupuolella Kuopiossa – muutto Julkulan sairaalasta tehdään toukokuussa Yle Uutiset. 28.3.2024. Viitattu 7.11.2024.
  15. ↑ a b Historia : Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys ry www.nuorisopsykiatrinen-yhdistys.org. Viitattu 21.11.2016.
  16. ↑ a b c Claes Anderssonille psykiatria on yhteiskunnan peili – näin katatoniset oireet katosivat Helsingin Sanomat. 15.1.2017. Viitattu 15.1.2017.
  17. ↑ Eskola J (1983) Psykiatrinen terveydenhuolto – lainsäädännön ja julkisen toiminnan kehitys. Teoksessa: Achté K, Suominen J & Tamminen T (toim) Seitsemän vuosikymmentä suomalaista psykiatriaa. Suomen Psykiatriyhdistys r.y, s 151–172.
  18. ↑ a b Psykiatrian sairaalaosastoja suljetaan Uudellamaalla – hoitoremontti myllää sairaalat uusiksi HS.fi. Viitattu 23.3.2016.
  19. ↑ Mielonen, M.-L. 2000. Psykiatrinen hoito: mistä ja mihin suuntaan? Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikan muutoksen historia ja sen arviointi. Oulu: Psykiatrian klinikka, Oulun yliopisto.
  20. ↑ Niuvanniemen sairaala Niuvanniemen Sairaala. Viitattu 6.11.2024.
  21. ↑ Kuka auttaa kun mieli järkkyy. Suomen Kuvalehti 12.12.2001 http://www.suomenkuvalehti.fi/sk-netti/lehdet/2001/sk-292001-aiheet/kuka-auttaa-kun-mieli-jarkkyy.aspx
  22. ↑ Psykiatrinen avohoito: kehitystäkin on - Suomenkuvalehti.fi Suomenkuvalehti.fi. 30.10.2009. Viitattu 22.1.2017.
  23. ↑ Ylen aamu-tv - Aamutohtori (00:12 - 00:30) Yle areena. 13.10.2013. YLE.
  24. ↑ Mielisairaiden vankien määrä moninkertaistunut – "Meillä on skitsofreniapotilaita, joiden oikea paikka ei ole vankila" Yle Uutiset. Viitattu 22.1.2017.
  25. ↑ Mielentalo otetaan käyttöön alkuvuoden aikana – Paikalliset urakoitsijat luovuttivat rakennuksen aikataulussa ja alle budjetin Mikkelin Kaupunkilehti. 4.1.2023. Viitattu 6.11.2024.
  26. ↑ Lainesairaala valmistuu huhtikuun alkupuolella Kuopiossa – muutto Julkulan sairaalasta tehdään toukokuussa Yle Uutiset. 28.3.2024. Viitattu 6.11.2024.
  27. ↑ TAYSin psykiatrinen sairaala on jo aivan täynnä – uuteen sairaalaan tulee vielä vähemmän paikkoja Yle Uutiset. 11.11.2022. Viitattu 6.11.2024.
  28. ↑ Osastohoito mielenterveyshäiriöissä | Mielenterveystalo.fi www.mielenterveystalo.fi. Viitattu 6.11.2024.
  29. ↑ https://www.duodecimlehti.fi/duo10936. Viitattu 6.11.2024
  30. ↑ MOT: Menetetty elämä – käsikirjoitus yle.fi. Viitattu 6.11.2024.
  31. ↑ Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2017 julkari.fi.
  32. ↑ a b Skitsofrenia vie useimmin miehen psykiatriseen laitoshoitoon – naisilla yleisin syy on masennus HS.fi. Viitattu 24.5.2016.
  33. ↑ Osastohoito mielenterveyshäiriöissä | Mielenterveystalo.fi www.mielenterveystalo.fi. Viitattu 6.11.2024.
  34. ↑ Helsinki lakkauttaa viimeisen psykiatrisen avo-osaston – järjestö: ”Tuntuu rajulta” Yle Uutiset. 29.3.2023. Viitattu 6.11.2024.
  35. ↑ Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 6.11.2024.
  36. ↑ Mielenterveyspalvelut Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 7.11.2024.
  37. ↑ Riku Siivosen kolumni: Tämän vuoksi jokaisen suomalaisen pitäisi viettää kymmenen viikkoa mielisairaalassa. Yle 30.10.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10470640
  38. ↑ Sairaalakoulu Terveyskylä. Viitattu 7.11.2024.
  39. ↑ Anonyymi: Sinne ja takaisin – Kokemuksia psykiatrisesta sairaalahoidosta Puoltaja. 25.9.2009. Viitattu 14.2.2016.
  40. ↑ Psykiatrinen vankisairaala Vankiterveydenhuolto. Viitattu 7.11.2024.
  41. ↑ a b Psykiatrisilla potilailla surkeat liikuntamahdollisuudet Yle Uutiset. Viitattu 23.3.2016.
  42. ↑ Joona Häkkilä: Liikunta osana mielenterveyskuntoutusta theseus.fi.
  43. ↑ Oikeuspsykiatrinen potilas - Minilex Minilex.fi. Viitattu 6.11.2024.
  44. ↑ Oikeuspsykiatria | HUS www.hus.fi. Viitattu 6.11.2024.
  45. ↑ Psykiatrinen vankisairaala Vankiterveydenhuolto. Viitattu 7.11.2024.
  46. ↑ Lepositeiden käyttöä ei voida lopettaa kokonaan psykiatristen potilaiden hoidossa Yle Uutiset. 25.10.2016. Viitattu 7.11.2024.
  47. ↑ a b Elämää suljetulla osastolla Kaleva.fi. Viitattu 23.3.2016.
  48. ↑ Muistutus tai kantelu sosiaali- tai terveydenhuollossa Valvira. Viitattu 7.11.2024.
  49. ↑ Avi voimaton Kupittaan tapauksessa – valtuudet eivät riitä, jos kanteluita ei tule Yle Uutiset. Viitattu 23.3.2016.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Psykiatrinen_sairaalahoito_Suomessa&oldid=22912917”