Prudence Allen
Mary Prudence Allen (s. 21. heinäkuuta 1940, Oneida, New York) on yhdysvaltalainen filosofi ja roomalaiskatoliseen Sisters of Mercy (R.S.M) sääntökuntaan kuuluva nunna. Vuonna 2014 paavi Franciscus nimitti hänet jäseneksi katolisen kirkon kansainväliseen teologiseen työryhmään, jonka tehtävänä on toimia katolisen kirkon johdolle neuvoa antavana elimenä uskonopillisissa kysymyksissä.[1]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Allenin syntymänimi oli Christine Hope Allen. Hän ei ollut syntyjään katolinen, vaan hänen perheensä uskonnollinen tausta oli peräisin 1800-luvulla perustetusta uskonnollisesta utopiayhteisöstä. Katoliseen kirkkoon hän liittyi vuonna 1964.[1]
Nuoruusvuosinaan Allen opiskeli filosofiaa. Hän valmistui filosofian tohtoriksi Claremont Graduate School of California -oppilaitoksesta vuonna 1967. Opintojensa jälkeen hän työskenteli filosofian alan opetusvirassa St. John Vianney -seminaarissa Denverissä.[1]
Naimisiin Allen meni vuonna 1965. Avioliitostaan hänellä on kaksi poikaa. Avioliitto päättyi vuonna 1972, ja myös katolinen kirkko hyväksyi liiton purkamisen. Sisters of Mercy -sääntökunnan nunnaksi Allen otettiin vuonna 1983.[1]
Vuonna 2013 Allen siirtyi Lancasterin yliopiston palvelukseen sielunhoidollisiin tehtäviin. Vuonna 2014 hänet valittiin katolisen kirkon kansainväliseen työryhmään jonka tehtävä on tarjota uskonopillista asiantuntemusta paavin ja kirkon muun ylimmän johdon tueksi.[1]
Työ tutkijana ja filosofina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Filosofina Allen on profiloitunut sekä naisfilosofien filosofianhistoriallisen tutkimuksen asiantuntijana että naiseuden filosofisen käsitteen tutkijana. Hänen pääteoksensa filosofian alalta on vuonna 1985 julkaistu ja naiseuden käsitteen filosofianhistoriallista kehitystä käsittelevä The Concept of Woman: The Aristotelian Revolution (750 BC - 1250 AD). Myöhemmin Allen on laatinut teokselleen kaksi jatko-osaa vuosina 2002 ja 2012. Lisäksi hän on julkaissut lukuisia artikkeleja alansa tieteellisissä julkaisuissa.[1]
Allen luonnehtii itseään "uutta feminististä filosofiaa" edustavaksi ajattelijaksi, jonka työn tavoitteena on poistaa esteitä naisten vapaan kehityksen tieltä. Hän ilmoittaa esimerkiksi vastustavansa kaikenlaista naisiin kohdistuvaa syrjintää, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa. Toisaalta Allen myös irtisanoutuu ajattelussaan feministisen ajattelun valtavirrasta, jota hän kutsuu "vanhaksi feminismiksi". Hän esimerkiksi vastustaa avoimesti naisten aborttioikeuksien laajentamista.[1]
Ajattelussaan Allen pohjaa pitkälti aristotelismiin, tomismiin ja uustomismiin. Hän ei kuitenkaan seuraa dogmaattisesti Aristoteleen ajattelua, vaan esimerkiksi pitää Aristoteleen käsitystä naisten luonnollisesta alemmuudesta miehille virheellisenä.[1]