Professori Martensin lähtö
| Professori Martensin lähtö | |
|---|---|
| Professor Martensi ärasõit | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Jaan Kross |
| Kieli | viro |
| Genre | historiallinen romaani |
| Kustantaja | Eesti Raamat |
| Julkaistu | 1984 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Juhani Salokannel |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1986 |
| Sivumäärä | 373 |
| ISBN | 951-0-13851-7 |
| Sarja: Aikamme kertojia | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Professori Martensin lähtö (vir. Professor Martensi ärasõit) on virolaisen kirjailijan Jaan Krossin vuonna 1984 ilmestynyt historiallinen romaani. Teos kertoo omaelämäkerralliseen tyyliin virolaissyntyisen Venäjän keisarikunnan palveluksessa työskennelleen diplomaatin ja oikeustieteilijän Friedrich Martensin (1845–1909) elämästä.
Kirjan tarinassa minäkertojana esiintyvä päähenkilö peilaa pohdinnoissaan elämäänsä saksalaiseen Georg Friedrich von Martensiin (1756–1821), joka oli Friedrich Martensin tavoin kansainvälisen oikeuden oikeustieteilijä ja diplomaatti. Teoksen tapahtumat sijoittuvat Martensin viimeiselle junamatkalle, joka päättyi hänen kuolemaansa Valgan rautatieasemalla. Matkalla päähenkilö tapaa Helsingin yliopistossa opiskelleen nuoren virolaisen naisen, Hella Wuolijoen.
Professori Martensin lähtö on usein mainittu huomionarvoisena Martensin elämäkertana, vaikka kyseessä on fiktiivinen teos. Krossin on myöhemmässä historian tutkimuksessa todettu perehtyneen erittäin perusteellisesti Martensin elämään, vaikka tarinassa onkin joitain selviä poikkeamia todellisuudesta. Kirjailijalla itsellään on romaanin päähenkilön kanssa samankaltainen tausta virolaissyntyisenä juristin koulutuksen saaneena miehenä, joka yliopistourallaan keskittyi nimenomaan kansainväliseen lainsäädäntöön.[1]
Romaanin synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kross toteaa omaelämäkertansa Rakkaat kanssavaeltajat toisessa osassa keskustelleensa Martensista useaan otteeseen virolaisen oikeustieteen professorin Leo Leesmentin kanssa. Leesment oli tarkkaillut maineikasta professoria lapsena, kun hän oli asunut Pärnussa lähellä Martensien kotitaloa. Leesmentin avulla Kross oli myös saanut yhteyden elossa olleeseen Martensin sukulaiseen, jonka kanssa Kross oli käynyt kirjansa päähenkilöä koskevaa kirjeenvaihtoa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pustogarov, Vladimir Vasilevitš: Our Martens. The Life and TImes of F.F. Martens, Russian Jurist, Diplomat and Publicist, s. 8. Kluwer Law International, 2000. ISBN 90-4119-602-1 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kross, Jaan: Rakkaat kanssavaeltajat II, s. 62-63. Suomentanut Vanhanen, Jouko. WSOY, 2010.