Proantosyanidiinit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Proantosyanidiineille tyypillinen rakenneyksikkö

Proantosyanidiinit eli kondensoituneet tanniinit ovat kasvien tuottamia, useista flavonoidiyksiköistä koostuvia fenoliyhdisteitä. Proantosyanidiinien hydrolyysi hapon vaikutuksesta johtaa värillisten antosyanidiinien muodostumiseen[1]. Proantosyanidiinit reagoivat proteiinien tai muiden typpipitoisten orgaanisten yhdisteiden kanssa, mikä voi johtaa tanniini-proteiini-kompleksien saostumiseen[2].

Proantosyanidiineista nopeimmin elimistöön imeytyviä ovat ne, jotka kuuluvat monomeereihin, dimeereihin tai trimeereihin. Jotkut muuntuvat elimistössä fenolihapoiksi. Suositeltava päivittäinen annos protoantosyanidiinien saamiseksi on noin 150-300 milligrammaa. Näitä ravintoaineita sisältävät useat marjat, hedelmät ja vihannekset sekä kasvien siemenet ja kukat sekä useiden puiden kuori. Niitä sisältävät muun muassa pähkinät, kaakao ja kaneli.[3]

  1. LAWRENCE J. PORTER: Methods in Plant Biochemistry, s. 389–419. Elsevier, 1989. ISBN 978-0-12-461011-8 Teoksen verkkoversio (viitattu 20.2.2021).
  2. Ann E. Hagerman: Recent Advances in Polyphenol Research, s. 71–97. Oxford, UK: Wiley-Blackwell, 9.3.2012. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 20.2.2021).
  3. Sinikka Piippo: Puhdasta ravintoa, s. 249. Helsinki: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-671-3