Prypjat
| Prypjat (При́п'ять) При́пять, Pripjat |
|
|---|---|
 Näkymä kaupunkiin |
|
 vaakuna |
|
_in_Ukraine.svg) Kiovan alue Ukrainassa, alla kaupungin sijainti alueella |
|
  Prypjat |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ukraina |
| Alue | Kiovan alue |
| Väkiluku (2011) | 0 |
| – Metropolialue | 0 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
|
Prypjat on yksi Euroopan aavekaupungeista.
|
|
Prypjat (ukr. При́п’ять, ven. При́пять, Pripjat) on vuonna 1970 perustettu neuvostoaikainen kaupunki Kiovan alueella, Ukrainan pohjoisosassa. Kaupunki on niin kutsuttu Atomgrad eli neuvostoliittolainen kaupunki joka on rakennettu ensisijaisesti lähistöllä olevan ydinvoimalan työntekijöitä ja heidän perheitään varten. [1] Kaupunki sijaitsee Dneprin Pripet-sivuhaaran lounaisrannalla, linnuntietä 111 kilometriä Kiovasta pohjoiseen.[2] Vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Prypjat on ollut ränsistyvä ja hylätty aavekaupunki, jossa ei virallisen väestötilaston mukaan asu ketään.[3] Kaupungin noin 49 000 asukasta evakuoitiin pois ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena.lähde?
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prypjatin kaupungin rakentaminen Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa aloitettiin vuonna 1970, koska Neuvostoliitto oli päättänyt rakentaa uuden ydinvoimalan Tšernobylin kaupungin lähistölle. Prypjat ja Tšernobylin ydinvoimalaitos oli alun perin tarkoitus rakentaa vain 25 kilometrin päähän Kiovasta, mutta neuvostoliittolaisten säteilyturvallisuuden asiantuntijoiden lausunnon jälkeen Neuvostoliitto siirsi kaupungin ja laitoksen sijainnin sadan kilometrin päähän Kiovasta.lähde?
Monista muista Neuvostoliiton ydinvoimaloiden lähellä sijainneista kaupungeista poiketen Prypjat ei ollut suljettu kaupunki, joten saapuminen ja poistuminen kaupungista ei ollut viranomaisten valvonnassa.
Ydinvoimalaonnettomuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
26. huhtikuuta 1986 Tšernobylin ydinvoimalassa sattui maailmanhistorian vakavin ydinonnettomuus, jossa suuria määriä radioaktiivisten aineiden saastuttamaa savua vapautui ilmakehään ydinreaktorin sisäosissa riehuneesta tulipalosta. Koska ydinvoimala oli vain kahden kilometrin päässä Prypjatista, savu liikkui lyhyessä ajassa kaupungin yläpuolelle, minkä seurauksena kaupunki asukkaineen altistui ionisoivalle säteilylle. Kun Neuvostoliiton viranomaiset kuulivat onnettomuudesta ja sen laajuudesta, he päättivät salata Tšernobylin laitoksen reaktorin räjähdyksen, eikä asiasta tiedotettu edes neuvostokansalaisille. Prypjatin asukkaiden väestönsuojelu laiminlyötiin täysin. Vaikka säteily ei enää Prypjatin läheisyydessä aiheuttanut välitöntä vaaraa, oli se edelleen tarpeeksi voimakasta altistaakseen väestön mahdollisille haitallisille jälkiseurauksille. Asian traagisuutta pahentaa se, että suurin osa myöhemmin säteilyaltistuksen aiheuttamista noin 10–15 kuolemantapauksesta olisi ollut mahdollista välttää varsin yksinkertaisin väestönsuojelutoimenpitein, kuten rakennusten sisälle suojautumalla. Sisälle suojautuminen olisi pienentänyt huomattavasti altistumista savun mukana tulleelle laskeumalle.lähde?
Prypjatin evakuointi alkoi 27. huhtikuuta 1986 36 tuntia ydinvoimalaonnettomuudestalähde?, vaikka kaupunki olisi kuulunut tyhjentää välittömästi reaktorin räjähdyksen jälkeen. Viranomaisten kokemattomuuden ja säteilyturvallisuuden valvonnan puuttumisen seurauksena väestönsuojelu osoittautui epäjärjestelmälliseksi ja riittämättömäksi, ja evakuoinnin aikana satoja pelastustyöntekijöitä altistui ionisoivalle säteilylle. Kaupungin asukkaille annettiin lupa ottaa kodeistaan vain asiakirjoja ja vaatteita, joten huonekalut ja muut tavarat talojen sisätiloissa jäivät paikoilleen. Onnettomuuspaikan ympärille muodostettiin 30 kilometrin päähän ulottuva suojavyöhyke, jolta evakuoitiin yhteensä noin 120 000 neuvostokansalaista, joista suurin osa oli Prypjatin asukkaita. Onnettomuuden jälkeen radioaktiivisten aineiden saastuttama Prypjat on pidetty ihmisiltä suljettunalähde?.
Nykytila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyhetkellä Prypjat on pysynyt täysin samanlaisena kuin vuoden 1986 ydinvoimalaonnettomuudessa, lukuun ottamatta rakennusten rapistumista ja kasvillisuuden villiintymistä. Radioaktiivisten aineiden luonnollisen hajoamisen ja laimenemien ajan myötä sateen mukana yleinen säteilytaso Prypjatissa on nykyään paikasta riippuen 4–100-kertainen luonnolliseen taustasäteilyyn verrattuna (lokakuussa 2008 mitattu tasoja välillä 0,3–9,1 μSv/h, kun esimerkiksi Helsingin lentokentällä ja Kiovassa taso on 0,08 μSv/h).lähde? Säteilymittarin käyttö on suositeltavaa, koska erityisesti rakennusten sisällä saattaa olla korkean säteilyn niin sanottuja ”kuumia pisteitä”, jos voimakas säteilylähde on saanut olla kuluneet vuodet säältä suojassa. Myös paikoissa, joissa vesi virtaa, tasot voivat olla huomattavan korkeita.lähde?
Prypjatissa vierailusta on tullut tulonlähde monille ukrainalaisille matkailutoimistoille, jotka järjestävät opastettuja kierroksia kaupungissa. Kaikki Prypjatin rakennukset ovat peräisin neuvostoajalta, ja Prypjatiin on tallentunut neuvostokaupunkien tunnelma. Ilman pysyvää asutusta ja ylläpitoa Prypjat on rapistunut, rakennukset ovat ränsistyneitä ja kuluneita. Sadevesi pääsee usein rikkinäisten kattojen läpi, jolloin osa rakennuksista on keväällä ja syksyllä veden vallassa. Luonnon villiintymisen seurauksena rakennuksissa asuu eläimiä, seinät ovat jäkälien peitossa ja sisätiloissa kasvaa jopa puita. 80-luvun lopulla armeija kävi tyhjentämässä Prypjatin kerrostalot. Lähes kaikki irtaimisto heitettiin ikkunoiden kautta ulos, osa tuhottiin, osa varastoitiin ja osa varastettiin. Lähes kaikki ikkunat ovat rikki tai auki, joten monet huoneistot ovat nykyisin tyhjiä. Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä vuonna 1991 asuntoja ryösteltiin, koska kaupunki jäi ilman valvontaa. Osa rakennuksista on sortumisvaarassa, mutta jotkut matkatoimistot päästävät turisteja valikoituihin rakennuksiin. Kaupungin lähellä on satoja kaatopaikkoja, joihin on haudattu ydinreaktorin sammutustöiden ja sarkofagin rakentamisen yhteydessä käytettyjä, voimakkaasti säteileviä kuorma-autoja, paloautoja, helikoptereita ja panssarivaunuja.lähde?
Tšernobylin ydinvoimaonnettomuuden jälkeen kaupungin asukkaille rakennettiin uusi Slavutytšin kaupunki 50 kilometrin päähän Prypjatista. Ydinvoimalan lähellä sijaitseva ja Prypjatin eteläpuolinen Tšernobylin kaupunki on Prypjatista poiketen voitu uudelleenasuttaa.
Vaikka Prypjatissa asuminen on kielletty Ukrainan laissa, kaupungin lähistöllä asuu muutamia satoja asukkaitalähde?, jotka ovat halunneet palata vanhaan kotiinsa.
Prypjatin uudelleenasuttaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Yleinen säteilytaso Prypjatissa on muutamia kertoja luonnollista taustasäteilyä korkeampi. Lähinnä kuumien pisteiden aiheuttaman riskin vuoksi kaupunkiin paluu on edelleen kiellettyä ja vaikeaa. Jotkut harvat entiset asukkaat ovat silti omatoimisesti palanneet suljetulle alueelle, eivätkä viranomaiset ole puuttuneet paluumuuttoihin. Prypjatin alueen turvallinen asuttaminen vaatisi alueen perusteellista siivoamista. Ukraina suunnittelee palauttavansa suljettua aluetta käyttöön sitä mukaa, kun jäljellä oleva radioaktiivisuus heikkenee. Kuumatkin pisteet heikkenevät omia aikojaan laimenemisen ja radioaktiivisen puoliintumisen kautta. Ilman puhdistustoimia ja kuumien pisteiden takia koko alueen käyttöön palauttamisessa kestää hyvin pitkä aika: saastuneimpien seutujen kohdalla arviot liikkuvat sadoissa vuosissa.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nuclear Modernity. Atomic Cities, Nuclear Work, and Nuclear Safety in Eastern and Western Europe, 1966-2021 Herder-Institut. Viitattu 8.10.2022. (englanti)
- ↑ a b Е.Л. Макаревич (toim.): Атлас автомобиьных дорог (Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ a b Чисельність наявного населення України (Ukrainan väestö (arvio), zip-pakattu pdf-tiedosto) 24.6.2011. Державний комітет статистики України, stat.lviv.ua. Arkistoitu 10.10.2012. Viitattu 17.4.2012. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Topografinen karttalehti 1:100 000 (2006): Slavutytšin kaupunki ympäristöineen & Pripjatin kaupunki (Arkistoitu – Internet Archive)
- Paskevych Sergiy: Wildlife of the Chernobyl exclusion zone (Arkistoitu – Internet Archive) Kattava sivusto ydinonnettomuudesta ja luonnon nykytilasta.
- Kuvia ja tietoa Prypjatin aavekaupungista (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (englanniksi) (saksaksi)
- Suomalaisen valokuvaajan Lasse Arkelan kuvia Prypjatista (Arkistoitu – Internet Archive)
- HS Kuukausiliite: Kaupunki jossa aika pysähtyi
- The New York Times: Pripyat Journal; New Sight in Chernobyl's Dead Zone: Tourists
- A day in the half-life of Chernobyl
