Pretegelen-jääkausi
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
| Ajanjakso | Alajakso | Epookki | Miljoonaa vuotta sitten |
|---|---|---|---|
| Neogeeni | Pleistoseeni | Tegelen | 1,80–2,40 |
| Pretegelen | 2,40–2,588 | ||
| Plioseeni | Piacenzian | 2,588–3,60 |
Pretegelen-jääkausi tai kylmäkausi oli ajoitusten mukaan noin 2,588–2,40 miljoonaa vuotta sitten. Se on samanaikainen kuin Englannissa ollut Preludhamian. Kautta edelsi plioseeni.
Maa oli romahtanut lämpökausien ja jääkausien vuorottelun kylmään tilaan jo ennen Pretegeleniä. Pretegelen-kaudella koettiin kolme aikaisempia huomattavasti kylmempää kautta, joiden aikana jäätiköt levisivät aiempaa laajemmalle ja Alankomaihin levisi arktinen kasvillisuus, kun heinäkuun keskilämpötila laski siellä alimmillaan 6 asteen tienoille[1].
Pretegelen kerrostumissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perinteisesti varhaisia ilmastonmuutoksia on tutkittu Alankomaissa. Se näkyi kylmän ilmanalan kasvillisuuden ilmaantumisena Alankomaihin[2] Subarktinen avoin maisema levisi Alankomaihin, ja puuraja siirtyi vähäksi aikaa ensi kertaa kenotsooisella maailmankaudella Alankomaiden eteläpuolelle.[3]
Lämpimän ilmanalan kasvillisuus oli Alankomaissa hyvin harvinainen, hyvin lämmintä kosteaa eli subtrooppista ilmastoa useimmiten suosivat punapuun tai mammuttipetäjän tyyppiset kasvit Sequoia-kasvillisuus ja hieman viileämmässä viihtyvä suosypressit (Taxodium) olivat hävinneet Alankomaista[3][4] Alankomaiden kasvillisuus muistutti joinakin aikoina viime jääkauden kylmien vaiheiden kasvillisuutta[2], ja kylminä vaiheina kasvoi vain koivua (Betula), mäntyä (Pinus) ja leppää (Alnus). Matalat, ruohon korkuiset kasvit, kuten Gramineae, sarakasvit (Cyperaceae) ja kanervakasvit (Ericaceae) vallitsivat. Mänty oli yleinen Meinwegissä, mutta leppä ja varsinkin kuusi yleensä harvinaisia. Erässä vaiheessa leppä suhteessa mäntyyn yleistyi männyn harvinaistuessa.[3]
Kaudella kasvoi Alankomaissa vielä mesotsooisia lajeja, esimerkiksi Classopollis.
Kylminä kausina marunat (Artemisia) levisivät Pohjois-Hollantiin ja vallitsi kylmyydeltään vähintään subarktinen ilmasto[4]. Tegelen-Reuverin alueella havaitaan selviä merkkiä maan jäätymisestä kylminä kausina. Lämpötila laski Alankomaissa kauden alussa arktisen tundran lukemiin, lämpimimmän kesäkuukauden keskilämpötila oli kylmimmilleen 6 C[5][6].
Pohjanmerestä on löydetty merkkejä tämän ajan kolmesta kylmästä ja kahdesta lämpimästä kaudesta.
Kylminä MIS98:lla ja MIS96:lla oli Alankomaissa matalaa tundramaista kasvillisuutta ruohoja Gramineae, saroja (Carex), kanervaa (Erica) ja marunaa (Artemisia). Puolassa Stuchlikissa oli puutonta preboreaalista aroa tämän jakson kylminä kausina.
Ehkä tuulen mukana etelästä kulkeneen suosypressin siitepölyä saattoi hieman esiintyäkin, muttei lainkaan subtrooppisissa oloissa viihtyvän mammuttipetäjän tyyppisen Sequoian siitepölyä[4]. Erässä vaiheessa pajut (Salix) yleistyivät, samoin leppä (Alnus), ja joskus esiintyi hieman marunaakin.[4].
Kauden alussa yleistyivät heinäkasvit (Poaceae) ja sarakasvit (Cyperaceae). Kuusi (Picea abies) oli harvinainen ja harvinaistui kauden alussa, koivu (Betula pendula/B. pubescens) taas jonkun verran yleistyi vaikka olikin harvinainen.[4]. Eräässä vaiheessa kaudelle yleistyivät kanervat (Erica) ja tuulipölytteiset ruohot.
Kauden jääkentät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kautta vastaa Amerikan jääkausi oli Pre-Illinoian K hieman yli 2,5 miljoonaa vuotta sitten.
Vielä laajempia jäätiköitä syntyi Islantiin 2,5–2,4 miljoonaa vuotta sitten.
Norjanmereltä on löydetty jään kuljettamaa hiekkaa tältä ajalta, mikä liittynee laajoihin Skandinavian jäätiköitymisiin.[2]. Kaudella ajelehti suuri määrä jäätä meressä 2,45, 2,5 ja 2,54 miljoonaa vuotta sitten kylminä kausina.
Islannissa oli ilmeisesti suuri jääkenttä jo Reuver-kaudella 2,9 miljoonaa vuotta sitten, joka ei liene kattanut koko saarta. Jäätiköityminen voimistui noin 2,6 (2,7–2,5) miljoonaa vuotta sitten. Tällöin Islannin jääkenttä vastasi suurimmillaan suunnilleen nuoremman dryaksen aikaista jääkenttää.
On vaikea sanoa, miten laajalle jäätiköt levisivät tällä kaudella Pohjoismaissa. Eri arvioiden mukaan ne saattoivat levitä Länsi-Lappiin, Pohjanmaalle tai jopa Etelä-Suomeen asti.
Pretegelen-kauden ajoitus ja jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eri arvioiden mukaan Pretegelen-kausi alkoi 2,56–2,54 miljoonaa vuotta sitten ja loppui 2,42–2,44 miljoonaa vuotta sitten. Kautta voidaan yrittää eri ajoitusmenetelmien avulla yhdistää eli korreloida muihin kerrostumasarjoihin.
Yleisimmin kauden katsotaan alkavan Matuyama-magneettikauden alusta tai melko pian sen jälkeen.
Kaudella tuli kylmempää kuin koskaan plioseenilla ja se oli ensimmäinen tai ensimmäisiä pleistoseenin jääkausia. Ennen tätä kautta Reuver-vaiheessa Maan lämpötila oli viilentynyt, lämmennyt taas ja viileni nopeasti kohti Pretegeleniä. Kausi osuu plioseenikaiden Gelasian-kaudelle. Pretegelen-kautta seurasi yleensä lämmin Tegelen-kausi.
Nykyisten korrelaatioiden mukaan kausi käsitti happi-isotooppivaiheet MIS104-MIS95. Kausi saattoi alkaa jo puolivälissä kylmää kautta MIS102. Kaudella oli kolme kylmää huippua, MIS 100, MIS 98 ja MIS 96[7].
| Happi- isotooppi- vaihe MIS |
Miljoonaa vuotta sitten |
Kuvaus |
|---|---|---|
| MIS100 | 2,52 | kylmä |
| MIS99 | 2,500 | lämmin lyhyt |
| MIS98 | 2,480 | kylmä |
| MIS97 | 2,464 | lämmin lyhyt |
| MIS96 | 2,448 | kylmä |
Eräs harvemmin käytetty tapa on sijoittaa Pretegelenin aika noin 2,2–2,0 miljoonaa vuotta sitten olleeseen aikaan MIS78-MIS82.
Pretegelenin nimityksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaudesta käytetään myös nimityksiä Pt, Pretiglian, Pre-Tiglian, Prätegelen, Pretiglien, Praetiglian ja niin edelleen.
Itä-Englannissa kautta vastaa Pre-Ludham ja luultavasti osa niin sanottua Red Crag -muodostumaa[2]. Erään uuden tutkimuksen mukaan Ludham-kausi olisi siirtymä lämpimästä MIS 97:stä kylmään MIS 96:een.
Kausi saattaa olla sama kuin Alpeilla ollut Biber-kausi (Bieber) tai Saksassa ollut Brüggen-kausi.
Kaudella syntyi Pohjanmeren Westkapelle-kerrostuma[7].
Saksan Liethissä hieman Hampurista pohjoiseen kautta vastaa Ekholt ja ehkä myös Nordende 1. Itä-Euroopassa Pretegelenia vastaa Puolassa ollut Ròźcian-kausi, jolta ovat peräisin Ròźche- ja muun muassa Stuchlikin kerrostumat, joissa puutonta boreaalista aroa tuohon aikaan. Idempänä Olkhovskian-kausi ja Siver[8].
Kauden loppuosa on nimeltään Icenian-kausi, jolta ovat peräisin Littoral Amstelian -kerrostumat.[4].
Pretegelen saattaa olla ainakin osittain vastaava kuin Englannissa ollut Waltonian-kausi. Keski-italian jäätiköityminen oli Acquatraverse. Kautta vastaa Calabrian-rantaviiva ja Luoteis-Euroopan Amstelian-kausi. Kaudella oli varhaista ja keskistä Villafranca-kauden eläimistöä. Ranskan oli kauden lopulla Pardines-eläimistöä. Unkarissa oli Villanyan-kausi. Keski-Euroopassa oli Zwarten-eläimistöä. [3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ehlers J: Quaternary and glacial geology. J. Wiley & Sons, 1996. ISBN 9780471955764
- Nilsson T: The Pleistocene: geology and life in the quaternary Ice Age. D. Reidel Pub. Co., 1983. ISBN 9789027714664
- Zagwijn W H: Aspects of the Pliocene and early Pleistocene vegetation in the Netherlands. Maastrichtin yliopisto, 1960.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Roebroeks & Kolfschoeten: The earliest occupation of Europe: a short chronology
- ↑ a b c d Ehlers 1996
- ↑ a b c d Nilsson 1983
- ↑ a b c d e f Zagwijn 1960
- ↑ Integrated chronostratigraphy of the Pliocene – Pleistocene... 2005 Universiteit Utrecht
- ↑ Kuhlmann et al.:Integrated chronostratigraphy of the Pliocene – Pleistocene... käyrä Fig2
- ↑ a b Palaeomagnetic correlation and dating of Plio/Pleistocene sediments at the southern margins of the North Sea Basin JQS
- ↑ Main climatic changes in the Quaternary of Poland, Belarus and Ukraine http://web.archive.org/web/20060427102213/http://www.pgi.gov.pl/pdf/gq_48_2_97.pdf
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kolfschoten, Th. van & P.L. Gibbard (EDS.): The Dawn of the Quaternary. Proceedings of the SEQS-EuroMam symposium 1996