Praisos
| Praisos | |
|---|---|
| Πραισός | |
 Praisoksen akropolista. |
|
| Sijainti | |
  Praisos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Néa Praisós, Siteía, Lasíthi, Kreeta |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 1200–100-luvut eaa. |
| Kulttuuri |
minolainen kulttuuri antiikki |
| Alue | Kreeta |
| Aiheesta muualla | |
Praisos (m.kreik. Πραισός, lat. Praesus tai Praessus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.[1][2][3] Sen arkeologinen alue sijaitsee Siteían kunnassa lähellä nykyistä Néa Praisóksen kylää, noin 10 kilometriä etelään Siteían kaupungista.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Praisoksen seudulla on ollut asutusta jo neoliittisella kaudella ja edelleen minolaisella kaudella,[3] jolloin se on ollut suurimmillaan myöhäisminolaisen kauden lopulla, kaudella LM IIIC.[5] Minolaisen kauden jälkeen, subminolaisesta ja protogeometrisesta kaudesta alkaen, Praisoksen asuttajat olivat oletettavasti eteokreettejä eli minolaisten jälkeläisiä.[3]
Kaupungin tuhouduttua jossain välissä eteokreetit ja saaren uudet doorilaiset valloittajat rakensivat uuden kaupungin hieman pohjoisemmaksi. Geometrisella kaudella Praisoksen valtiomuoto oli demokraattinen. Sitä hallitsivat Kreetan muiden doorilaisten kaupunkien tavoin kosmoi-virkamiehet sekä neuvosto ja kansankokous.[3]
Praisoksen tunnettu kaupunkivaihe, jolta löydökset pääosin ovat peräisin, on ollut olemassa vasta hellenistisellä kaudella. Se perustettiin 300-luvulla eaa. Asukkaat olivat edelleen ainakin osittain eteokreettejä. Praisoksen kaupunkivaltion alue käsitti laajimmillaan suuren osan Kreetan itäpäästä, pois lukien Itanoksen alue. Kaupunki soti usein Hierapytnaa ja Itanosta vastaan. Kaupunki löi omaa rahaa, jonka kuvituksessa esiintyivät Apollon, Demeter, Herakles ja Zeus. Hierapytna voitti ja tuhosi Praisoksen lopullisesti noin vuonna 155 eaa.[2][3][6]
Praisoksen ensimmäiset löydöt teki Federico Halbherr vuosina 1884 ja 1894. Tämän jälkeen arkeologisia tutkimuksia ja kaivauksia on suoritettu useaan otteeseen 1900-luvun mittaan. Merkittävimmät kaivaukset suoritti British School at Athens eli Brittiläinen arkeologinen koulu vuosina 1901–1902.[3][7]
Kaupungin mukaan on nimetty nykyinen Praisóksen kyläyhdyskunta ja siihen kuuluva Néa Praisóksen (”Uusi Praisos”) kylä.
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Praisos sijaitsi kolmella kukkulalla ja niiden rinteillä. Hellenistisellä kaudella kaupunki oli rakennettu pääasiassa kahdelle näistä kukkuloista, sekä niiden väliselle matalammalla satulalle. Niiden alue oli ympäröity muureilla, ja muurien ympäröimän alueen kooksi on arvioitu noin 10 hehtaaria. Muuria on säilynyt parhaiten sen itä- ja eteläosassa. Korkeampi kukkuloista toimi akropoliina, jolla oli linnoitus sekä temppeli. Kummallakin kukkulalla on paljon jäänteitä pengerrysten tukimuureista. Kaupungin agora sijaitsi todennäköisesti kukkuloiden välisellä satulalla.[2][3] Näiltä kahdelta kukkulalta ei ole löydetty selviä jäänteitä hellenististä kautta varhaisemmasta asutuksesta,[2] mutta ne ovat saattaneet olla kaupungin paikka jo geometrisella ja protogeometrisella kaudella.[5]
Kolmas kukkula, kukkuloista eteläisin, oli kaupunginmuurien ulkopuolella. Tällä kukkulalla on ollut pyhäkkö 700-luvulta eaa. ainakin 400-luvulle eaa. Siihen kuului alttari ja todennäköisesti myös temppeli. Loppuvaiheessa kukkulan huippu on ollut ympäröity temenos-muurilla. Pyhäkön alueelta on löydetty lukuisia votiivilahjoja, pääasiassa terrakotasta tehtyjä figuriineja sekä pronssista tehtyjä aseita. Pyhäkön eteläpuolelta on löydetty kaksi myöhäisen pronssikauden aikaista tholos-hautaa. Alkuperäinen, minolainen Praisos on saattanut olla tämän kukkulan tienoilla tai vielä etelämpänä, mistä noin 800 metrin päästä on löydetty megaliittisen talon jäänteet.[2][3][7]
Eteokreettien jäljiltä Praisoksesta on löydetty kreikkalaisella aakkostolla mutta todennäköisesti eteokreetin kielellä tehtyjä piirtokirjoituksia, joita ei ole kyetty tulkitsemaan.[3][8] Kaupungin hautausmaat sijaitsivat sen itä, länsi- ja eteläpuolella.[2] Kaupungilla oli kaksi satamaa, Itia (nyk. Siteía) pohjoisrannikolla ja Stiles etelärannikolla.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”984 Praisos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Praisos, Crete, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Ancient Praisos Destination Crete. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ Archaeological Site of Praisos Greek Travel Pages. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b Hayden, Barbara J.: Reports on the Vrokastro Area, Eastern Crete, Volume 2: The Settlement History of the Vrokastro Area and Related Studies, s. 147. (Museum monograph: Museum of Archaeology and Anthropology, nide 119) University of Pennsylvania. Museum of Archaeology and Anthropology. ISBN 1931707596 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Ancient Pressos Greeka.com. Viitattu 21.8.2017.
- ↑ a b Whitley, James: ”Praisos”. Teoksessa Gifford, John A. et al. (toim.): The Aerial Atlas of Ancient Crete, s. 256–257. (A Centennial Book) University of California Press, 1992. ISBN 0520073827 Teoksen verkkoversio.
- ↑ The ancient town of Praisos on Crete Crete Home. Viitattu 21.8.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Praisos Wikimedia Commonsissa
