Postimyynti
Postimyynti on tavaran tarjoamista luettelon, esitteen tai mainoksen välityksellä ostajalle postin tai muun kuljetuspalvelun kautta toimitettavaksi. Ostajan tilaamat tuotteet tuodaan joko ovelle tai ne haetaan postikonttorista. Postimyyntitilauksen on voinut tehdä internetin yleistyttyä myös verkkokaupoissa. Postimyynti, verkkokauppa ja puhelinmyynti ovat Suomen lainsäädännössä etämyyntiä.[1]
Postimyynnin historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisin tunnettu postimyynnin harjoittaja oli pariisilaisen Le Bon Marché -tavaratalon perustaja Aristide Boucicaut. Vuonna 1867 hän julkaisi 500-sivuisen tuoteluettelon, jossa esiteltiin noin 1 500 erilaista tekstiilituotetta tilattavaksi minne vain Ranskaan postin välityksellä. Yhdysvalloissa ensimmäinen postimyyntiyritys oli Montgomery Ward vuodesta 1872 alkaen. Vuonna 1893 aloitti Sears, Roebuck and Company, josta tuli vuosisadan ajaksi maailman suurin postimyyntiyritys. Toiseksi suurimmaksi nousi saksalainen Quelle.[2]
Postimyynti Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa vaasalainen kauppias Eino Louhivuori alkoi vuonna 1897 myydä postitilauksina aseita, kelloja, leluja ja viiksisiteitä. Tampereella Nikolai Tirkkonen aloitti vähittäiskauppansa ohella postimyynnin vuonna 1903 julkaisemansa katalogin avulla. Suomen tunnetuimmaksi postimyyntikauppiaaksi nousi itsekin yhtiönsä televisiomainoksissa esiintynyt Kalle Anttila, joka perusti yrityksensä 1952 opiskeltuaan Michiganin yliopistossa USA:ssa ja oltuaan opintojen ohella työssä Sears Roebuckilla. Anttila myi yrityksensä 1976 Tukolle.[2] 1950-luvulla postimyynnin aloittivat myös Valitut Palat, J. Aho Oy ja sysmäläinen Arvo-Vaate.[3]
1980-luvulla Suomen suurimmaksi postimyyjäksi nousi vuonna 1962 perustetusta Concert Hall Society -äänilevykerhosta kehittynyt, 1970-luvun alussa Bullworker-lihastenkehittäjälaitetta myynyt[4] Hobby Hall, joka julkaisi ensimmäisen postimyyntiluettelonsa 1975. Vuonna 1980 Hobby Hall myytiin yhdysvaltalaiselle Reevesille ja yrityksestä kehittyi tehokas postimyyjä vaatteille, autotarvikkeille, työkaluille ja viihde-elektroniikalle. Siitä tuli Philips-kodinkonemerkin suurin jälleenmyyjä Suomessa. Hobby Hallin osti Stockmann vuonna 1985.[3]
Postimyynnin suosio kasvoi länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen, kun naiset lähtivät yhä useammin työelämään ja aikaa ostosten tekoon alkoi olla yhä vähemmän. Viestintätekniikan kehittyessä perinteisten painettujen postimyyntiluetteloiden rinnalle nousivat suoramarkkinointikirjeet, puhelinmyynti ja 2000-luvulla nopeasti kasvanut verkkokauppa. Tavaroiden perille toimittajien joukkoon ovat eri maiden postilaitosten ohella nousseet kansainväliset kuriiriyritykset sekä bussirahti, kuten Suomessa Matkahuollon pakettipalvelut. Postimyynti-sanan tilalle onkin yritetty vakiinnuttaa muun muassa termiä kotiostaminen.[2] Suomen lainsäädäntö käyttää verkkokaupasta, postimyynnistä ja puhelinmarkkinoinnista yhteisnimitystä etämyynti.[1]
Postimyynnin ja suoramarkkinoinnin menetelmiä alettiin soveltaa myös pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin tähtäävissä kirjakerhoissa ja muissa jäsenyyteen perustuvissa palveluissa. Niissä kuluttaja usein saa uuden tuotteen säännöllisin väliajoin, yleensä kuukausittain, ellei hän peruuta kutakin toimitusta etukäteen. Suomessa tällaisia ovat muun muassa Suuri Suomalainen Kirjakerho, Lasten oma kirjakerho sekä äänilevyjen myyjinä 1960-luvulta alkaen Concert Hall Society ja Musiikki-Fazerin vuonna 1968 perustama[5] Fazerin Musiikkikerho, joka vuonna 1996 siirtyi Valituille Paloille.[6] Fazerin Musiikkikerholla oli parhaimmillaan 80 000 jäsentä.[3]
Suomalaista vähittäiskauppaa kartoittanut Heikki Peltola laski 2000-luvun puolivälissä, että Suomessa on toistasataa postimyyntiä harjoittavaa yritystä, mutta totesi vain harvan elävän pelkästään siitä. Alan kolmeksi suurimmaksi hän nimesi Anttilan, Elloksen ja Hobby Hallin, mutta mainitsi neljäntenä netti- ja kivijalkakauppaa yhdistävän Verkkokauppa.comin.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Verkkokauppa, posti- ja puhelinmyynti ovat etämyyntiä, Kilpailu- ja kuluttajavirasto 7.5.2014. Viitattu 6.9.2014.
- ↑ a b c Lahtinen, Jukka ja Isoviita, Antti: Palveluviestintä, s. 135. Tampere: Avaintulos, 1994. ISBN 952-9631-04-9
- ↑ a b c Heinonen, Visa ja Konttinen, Hannu: Nyt uutta Suomessa! Suomalaisen mainonnan historia, s. 152, 236–237. Helsinki: Mainostajien liitto, 2001. ISBN 952-5262-10-3
- ↑ Hobby Hall 50 vuotta, Stockmann Group. Viitattu 4.9.2014.
- ↑ Musiikkia muun muassa, Esa Hakalan blogi 3.2.2013. Viitattu 4.9.2014.
- ↑ Valitut Palat ostaa Fazerin Musiikkikerhon (Arkistoitu – Internet Archive), Kauppalehti 30.08.1996, sivu 5. Viitattu 4.9.2014.
- ↑ Peltola, Heikki: Palveluloisto ja kiehtomisen aito taito, Kaupan keinot hyperkilpailussa, s. 143–144. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 9789513749422
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ari Ahola: Arvoisa kaukainen asiakas – sata vuotta suomalaista postimyyntiä. Suoran Koulutus ja Kustannus 1997. ISBN 9789519573519.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]