PostScript Type 1
PostScript Type 1 tai lyhyemmin Type 1 on fonttien eli digitaalisten kirjaintyyppien standardi. Se julkaistiin vuonna 1984, yhdessä Adoben PostScript-sivunkuvauskielen ja Apple LaserWriter -kirjoittimen kanssa. Sen vuoksi standardia kutsutaan usein pidemmällä nimellä PostScript Type 1, vaikka Type 1 -fontteja on voinut tulostaa jo 1990-luvun alusta myös muilla kuin PostScript-laitteilla.[1]
Type 1 -standardi oli aikoinaan vallankumouksellinen, mutta siinä on lukuisia rajoitteita, muun muassa se, etteivät samat fonttitiedot toimi kaikissa käyttöjärjestelmissä. Type 1 -standardin onkin sittemmin syrjäyttänyt vuonna 1997 julkaistu, monin tavoin kehittyneempi OpenType.
Microsoft Office lakkasi tukemasta Type 1 -fontteja vuonna 2013 ja LibreOffice vuonna 2017.[2] Adobe on poistanut Type 1 -fonttien tuen PhotoShopin lokakuussa 2021 julkaistusta versiosta 23.0 ja suosittelee OpenType-muotoa.[3]
Postscript Type 1 -standardin ominaisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Type 1 -fonteissa voi olla vain 256 merkkiä.
- Type 1 -fontit eivät ole laite- tai käyttöjärjestelmäriippumattomia. Eri laitteille tehtyjen fonttien muuntaminen toisille sopivaksi on hankalaa.
- Fontin tiedot on tallennettu useaan erilliseen tiedostoon.
- Fonttitiedostojen nimet ovat yleensä DOS-käyttöjärjestelmän vuoksi vain 8 merkkiä pitkiä ja siksi usein vaikeaselkoisia.