VIII kaupunginosa (Turku)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Portsa)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
VIII kaupunginosa
Stadsdel VIII
Rauhankatua, taustalla Mikaelinkirkko.
Rauhankatua, taustalla Mikaelinkirkko.
Kaupungin kartta, jossa VIII kaupunginosa korostettuna. Turun kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa VIII kaupunginosa korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Keskusta
Kaupunginosa nro 8.
Väkiluku 6 423 (2022)
Osa-alueet Port Arthur, Kakola

VIII on Turun keskustan ruutukaava-alueen kahdeksas kaupunginosa. Se sijaitsee Aurajoen länsipuolella Puistokadun sekä Ratavahdinrinteen ja Veistämönkujan välissä. Kaupunginosaan kuuluvat Port Arthurin ja Kakolan pienalueet.[1][2][3]

Vuonna 2022 kaupunginosassa asui 6 423 turkulaista, joista 3 562 Port Arthurissa ja 2 861 Kakolassa. Asukkaista 431 oli ruotsinkielisiä.[4]

Naapurikaupunginosia ovat ydinkeskustan VII, Länsiranta ja Iso-Heikkilä sekä Aurajoen vastarannalla Martti ja Itäranta.[1]

Port Arthurin rakennukset ovat lähinnä puutaloja, joita erottavat paikoin kapeat kadut. Osa kaduista on mukulakivipäällysteisiä. Ennen Port Arthur oli työläiskaupunginosa. Portsan tärkeimmät kadut ovat Puutarhakatu ja Rauhankatu.

Taloja Port Arthurissa.

Kaupunginosa sisältyi jo Engelin vuonna 1828 laatimaan Turun uuteen asemakaavaan,[5] mutta se jäi vielä tämän jälkeen pitkäksi ajaksi rakentamatta. Suurimmaksi osaksi se rakennettiin vasta 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä asuinalueeksi työläisille. Se sai nimensä itäaasialaisen Port Arthurin satamakaupungin mukaan. Aluetta rakennettaessa Venäjä oli juuri menettänyt kaupungin Japanille maiden välisessä sodassa, ja eräs muurareista sattui lohkaisemaan rakentavansa ”uutta Port Arthuria”.[6]

1970-luvulla laaditut suunnitelmat kaupunginosan kaavoittamiseksi kerrostalovaltaiseksi alueeksi kaatuivat alueen asukkaiden vastustukseen, ja vuonna 1981 koko Port Arthurin alueelle vahvistettiin rakennusten purkamisen ja julkisivumuutosten tekemisen kieltävä suojelukaava.[7]

Nykyään Port Arthurin alueella asuu noin tuhat taloutta ja siellä toimii kaupunginosayhdistys Portsa ry. Suomen Kotiseutuliitto valitsi Portsa – Port Arthurin ensimmäiseksi Vuoden kaupunginosaksi vuonna 2001. Radio Sadassa Port Arthur valittiin Turun parhaaksi kaupunginosaksi vuonna 2008. Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Port Arthurin puutalokorttelit ja Mikaelinkirkon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[8]

Alueella sijaitsee peruspalvelujen lisäksi vuonna 2006 avattu palvelukoti nimeltä Portsakoti.

Kakolan pienalue käsittää kaupunginosan eteläisen osan. Siihen kuuluu Kakolanmäen lisäksi mäen ja Aurajoen väliin jäävä rantakaistale, jossa sijaitsevat muun muassa Turun vierasvenesatama ja Barkerinpuisto. [1]

Vanhanajan tyyliä mukaileva nimikyltti Barkerinpuisto Barkersparken.
Kaupunkilautta Föri keskellä Aurajokea. Taustalla mäen rinteellä sijaitsevia hieman vanhempia kerrostaloja.
Föri liikennöi VIII kaupunginosasta Aurajoen yli Martin ja Itärannan rajalle.

Linnankadulta Kakolanmäelle pääsee portaiden ja serpentiinitien lisäksi rinnehissillä eli Funikulaarilla. [9] [1]

Rinnehissi, joka kulkee Kakolanmäen ja Linnankadun välillä. Vieressä portaat.
Kakolan funikulaari

Kakolanmäellä entisen vankilan paikalla on nykyisin moderneja asuntoja ja palveluita, kuten ravintoloita, hotelli ja kylpylä. [10]

Kakolanmäkeen valmistui vuonna 2008 Kakolan jätevedenpuhdistamo. Puhdistamo on rakennettu kallion sisälle. Se puhdistaa 300 000 asukkaan jätevedet ja on Suomen kolmanneksi suurin jätevedenpuhdistamo.[11] Jätevedenpuhdistamon rakentaminen, louhiminen ja varustaminen siirtoviemäreineen maksoi 128 miljoonaa euroa.[12]

  1. a b c d Turun karttapalvelu opaskartta.turku.fi. Turun kaupunki. Viitattu 14.9.2024.
  2. Kaupunginosat ja suuralueet Turussa Turun kaupunki. Viitattu 14.9.2024.
  3. Uusi haastaa vanhan - Turun ruutukaavakeskusta 1900-luvun jälkipuolella - Rakennettu hyvinvointi www.rakennettuhyvinvointi.fi. Viitattu 14.9.2024.
  4. Määritä nimeke! Tilastokeskus ja Turun kaupunki. Viitattu 14.9.2024.
  5. Otavan suuri Ensyklopedia, 4. osa (Juusten – Kreikka), art. Kaupunki, Engelin asemakaavan kuva sivulla 2821, Otava 1978, ISBN 951-1-04658-6
  6. Vismanen, Pirjo: Kuppis! Ja päälle pikku hali 12.5.2007. Turun Sanomat. Viitattu 29.6.2008.[vanhentunut linkki]
  7. Jauhiainen, Jussi S.: Urban development and gentrification in Finland. The case of Turku. Julkaisussa Scandinavian Housing & Planning Research 14: s. 74, 1997.
  8. Port Arthurin puutalokorttelit ja Mikaelinkirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  9. Funikulaari turku.fi. Turun kaupunki. Viitattu 14.9.2024.
  10. Kakola kakola.fi. Kakola yhtiöt. Arkistoitu 25.6.2020. Viitattu 14.9.2024.
  11. Högmander, Jutta: Turkulaiset eivät purnaa, vaikka Kakolan jätevedenpuhdistamo on ihan keskustassa 14.12.2009. Aamulehti. Arkistoitu 15.12.2009. Viitattu 2.4.2010.Arkistolinkki:
  12. Kakolan jätevedenpuhdistamon toiminta on alkanut hyvin 28.1.2010. YLE. Viitattu 2.4.2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.