Ponsivuoren tuulivoimapuisto
Ponsivuoren tuulivoimapuisto | |
---|---|
Valtio | Suomi |
Sijainti | Kurikka |
Koordinaatit | |
Rakentaminen alkoi | marraskuu 2018 [1] |
Sähköverkkoon | 2020 [2][3] |
Valmistunut | 2019 [4] |
Rakennuttaja | OX2 [5] |
Omistaja | IKEA [4][6] |
Operaattori | OX2 [5][3] |
Tuulivoimapuisto | |
Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
Korkeus | 135–140 m [7] |
Pinta-ala | 2,0 km² [7] |
Tuulivoimalat | 7 × Nordex  N149 (4,3 MW) [5][6] |
Kapasiteetti | 30,1 MW [5][4] |
Vuosituotanto | 100 GWh [2] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Ponsivuoren tuulivoimapuisto on Etelä-Pohjanmaalla Kurikan Jalasjärven länsipuolella sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 7 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 30,1 megawattia (tai myös 29,5 MW [8]) ja vuosituotanto on noin 100 gigawattituntia [2]. Tuulivoimapuiston on rakentanut OX2, sen omistaa Ponsivuori Wind Oy, joka on IKEA Suomi Oy:n omistuksessa, ja sitä operoi OX2.[7][5][4][6][3]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ponsivuoren tuulivoimapuisto sijaitsee noin 12 kilometriä Jalasjärven taajamasta länteen, 15 kilometriä Kurikan keskustasta etelään ja 19 kilometriä Kauhajoelta koilliseen. Voimala-alue on pääosin asumatonta metsäaluetta, jossa sijaitsee yksi vapaa-ajanasunto ja toiseen tilaan kuuluva saunarakennus. Tuulipuiston eteläpuolella kulkee Jalasjärven ja Kauhajoen välinen seututie 672 eli Tokerotie, josta alkavat voimala-alueelle johtavat huoltotiet. Voimala-alue jää Pirttimaan ja Ponsikylän puoliväliin.[9] Tuulipuiston pituus on 2,5 kilometriä, leveys 1,4 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 2,0 neliökilometriä.[7] Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on 6,3 neliökilometriä.[9]
Tuulivoimalaitokset ovat saksalaisen Nordex Accionan valmistamaa N149-mallia, jonka napakorkeus on 135 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 149,1 metriä, ja jonka kapasiteetti on 4,3 megawattia.[5][6][10][6] Yhteen tuulivoimalan perustukseen käytettiin 750 kuutiometriä betonia. Perustuksen päälle rakennettiin torni viidestä osasta, joiden yhteispaino on 410 tonnia. Tornin päälle tuli 70 tonnin konehuone, jonka sisälle nostettiin 75 tonnin sähköntuotantoyksikkö. Roottorin akseliin liitettiin 65 tonnin napa, johon kiinnitettiin kolme 20 tonnia painanutta siipeä.[11] Voimalat sijaitsevat 135–140 metrin korkeudella mpy.[7]
Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa alueen itäpuolella sijaitseville Jalasjärven Väisälänmäen ja Marttilanmäen sähköasemille. Sieltä sähkö kytketään kantaverkkoon.[11][7]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ponsivuoren tuulivoimapuiston hankevetäjä OX2 lähestyi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusta ympäristövaikutusten arvioimisessa. Silloin oli tuulivoimapuiston kokonaiskorkeus enintään 200 metriä, voimalalukumäärä oli yhdeksän ja kokonaiskapasiteetti 30 megawattia. ELY-keskus ei marraskuussa 2013 tekemässään päätöksessään vaatinut YVA-menettelyn käynnistämistä.[9] Tuulipuiston osayleiskaava asetettiin nähtäville vuodenvaihteessa 2014–2015 [12] ja se hyväksyttiin Kurikan kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2015. Kaavasta kuitenkin valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksen aiheita olivat puutteet linnustoselvityksessä ja meluselvityksessä. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi syyskuussa 2016 valitukset, mutta tästä päätöksestä valitettiin eteenpäin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Se teki valituksesta hylkäävän päätöksen kesäkuussa 2017 ja kaava sai lopulta lainvoiman.[13][12][14]
OX2 lähestyi ELY-keskusta uudelleen keväällä 2018. Aihe oli uuden hyväksyvän päätöksen saaminen muuttuneille suunnitelmille. Tässä suunnitelmassa voimalalukua oli pienennetty seitsemään tuulivoimalaan, mutta niiden tehoa oli hieman kasvatettu ja enimmäiskorkeutta lisätty 230 metriin. Kesäkuuhun päivätyssä päätöksessään ELY-keskus päätti, ettei YVA-menettelyyn tarvinnut nytkään ryhtyä. Voimaloiden kokonaiskorkeudeksi tuli enintään 230 metriä ja kokonaiskapasiteetiksi 30 megawattia, joka johtui käytettyjen sähköasemien enimmäistehosta. Päätöksessään ELY-keskus mainitsee kaksi suositeltavaa kokoonpanoa: seitsemän 4,28 megawatin tuulivoimalaa tai sitten kolme 4,5 megawatin ja neljä 4,0 megawatin voimalaa.[9]
Ponsivuoren tuulipuisto on ollut osa IKEA Suomelle toteutettua Castle-tuulivoimahanketta, jota OX2 veti. Tuulivoimapuisto oli IKEA Suomi Oy:n rahoittama eikä tuulivoimapuiston käytetty yhteiskunnan tukia. Castle-hanke käsitti Ponsivuoren lisäksi Långmossan, Ribäckenin sekä Verhonkulman tuulipuistoja. Tuulipuistojen rakentamisesta vastasi Keski-Suomen Betonirakenne Oy (KSBR), joka aloitti urakan marraskuussa 2018. Siihen kuului rakennussuunnittelu sekä tie- ja nostoalueiden, perustusten, sähköaseman ja kaapeloinnin toimituksen.[1][15] Voimala-alueelle rakennettiin 4,5 kilometriä uusia metsäautoteitä ja perusparannettiin olemassa olevia 4 kilometriä. Sähkö siirretään maakaapeleissa voimala-alueen ulkopuolelle Ponsivuorelta Jalasjärven Väisälänmäen ja Marttilanmäen sähköasemille. Maakaapelia tarvittiin tätä varten 25 kilometriä. Tuulivoimaloiden pystytys aloitettiin heinäkuussa ja elokuun alussa pystytettiin jo toista voimalaitosta. Tuulivoimaloiden osat kuljetti Havator ja nostotyöt hoiti englantilainen Windhoist. Ponsivuoren tuulipuisto valmistui syystalvella 2019, ja se otettiin tuotantoon ja luovutettiin IKEA:lle talvella 2020.[11][2][3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Markkinaehtoista tuulivoimaa rakentamaan ksbr.fi. 29.10.2018. Pihtipudas: Keski-Suomen Betonirakenne Oy. Viitattu 23.9.2024.
- ↑ a b c d Ponsivuori ox2.com. Helsinki: OX2 Suomi. Viitattu 23.9.2024.
- ↑ a b c d Kortelainen, Jukka: Ikealle Suomessa lisää tuulivoimaa energiauutiset.fi. 28.01.2020. Helsinki: Energiateollisuus ry. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ a b c d Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 7.3.2024. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Arkistoitu 26.2.2024. Viitattu 23.9.2024.
- ↑ a b c d e f Ponsivuori www.thewindpower.net. 5.9.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 23.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Tuulivoimalaitokset 2022 (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 2022. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Viitattu 23.9.2024.
- ↑ a b c d e f Ponsivuoren tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.9.2024.
- ↑ Voimalaitosrekisteri (EXCEL) energiavirasto.fi. 10.5.2024. Helsinki: Energiavirasto. Viitattu 23.9.2024.
- ↑ a b c d Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta, Ponsivuoren tuulivoimapuisto, kokonaiskorkeuden nosto, Kurikka (PDF) ymparisto.fi. 15.6.2018. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Nordex N149/4.0-4.5 www.thewindpower.net. 27.22024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 23.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c APS: Ponsivuorelle nousee tuulivoimaloita kurikka-lehti.fi. 9.8.2019. Kurikka: Kurikka-lehti Oy. Viitattu 23.9.2024.
- ↑ a b (KHALL) Kaupunginhallitus 26.1.2015, pöytäkirja (PDF) (lausunto tuulipuistosta, s.5) teuva.fi. 26.1.2015. Teuva: Teuvan kaupunki. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Kurikan kaupungin kaavoituskatsaus ja -ohjelma (s.8) kurikka.fi. 21.12.2023. Kurikka: Kurikan kaupunki. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Tuulivoimaosayleiskaava (Kurikka, Ponsivuori) kho.fi. 2.6.2017. Helsinki: Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ OX2 Ponsivuori, Kurikka ksbr.fi. 22.01.2019. Pihtipudas: Keski-Suomen Betonirakenne Oy. Viitattu 23.9.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nivala, Heikki: Tuulipuiston ympäristövaikutukset (PDF) (diplomityö) trepo.tuni.fi. elokuu 2021. Tampere: Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta/Tampereen yliopisto. (sisältää tämän tuulipuiston tapausanalyysin)
- Energiatarina / Ponsivuoren tuulipuisto, IKEA Suomi Oy, Youtube