Polttoainevero
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Polttoainevero on moottoribensiinistä, dieselöljystä sekä kevyestä ja raskaasta polttoöljystä kannettava valmistevero.[1] Veroa kannetaan Suomessa eduskunnan säätämän lain 1472/94 perusteella. Merkittäviä muutoksia lakiin tuli voimaan vuoden 2011 alusta, jolloin siirryttiin terminologiaan, jonka mukaan polttoaineen valmistevero koostuu kolmesta osasta, jotka ovat energiasisältövero, hiilidioksidivero ja huoltovarmuusmaksu. Sitä ennen valmisteveron eri osien nimitykset olivat perusvero, lisävero ja huoltovarmuusmaksu.
Verotuksen kohteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa polttoaineveron kannosta ja siihen liittyvästä valvonnasta vastaa tullilaitos. Polttoainevero on Suomessa ns. laaja-alainen vero, joka käsittää melkein kaikki mahdolliset polttoaineet. Lain mukaan moottoribensiinivero on suoritettava polttoaineesta, jota käytetään ottomoottorissa. Tällaisia polttoaineita ovat muun muassa moottoripetroli, kaasutinsprii, biopolttoaineet ja erikoispolttoaineet. Myös dieselöljyä verotetaan samoin kuin polttoaineita, joita voi ko. moottoreissa käyttää. Kevyen- ja raskaan polttoöljyn veroa suoritetaan lämmitykseen käytetyistä mineraaliöljyistä ja hiilivedyistä.
Lain mukaan polttoaineveroa porrastetaan tuotteiden ympäristöystävällisyyden perusteella. Nykyisellään pykälä ei kuitenkaan kannusta esimerkiksi bioenergian käyttöön, mistä osittain johtuu biopolttoaineiden vähäinen käyttö Suomessa.
Verotuksesta vapaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metaani ja nestekaasu eivät Suomen lainsäädännön mukaan kuulu valmisteveron alaisuuteen ja siten niistä ei makseta myöskään polttoaineveroa. Lentoliikenne, osin puhtaasti kilpailullisista syistä ei maksa veroa käyttämästään lentopetrolista eikä vähäisemmissä määrin käytetystä lentobensiinistä. Huvi-ilmailussa käytettävät polttoaineet ovat kuitenkin veronalaisia.[2] Yksityisten huviveneiden moottoripetrolin verovapaus päättyi 2008. Sen sijaan ammattimaisessa käytössä olevien vesialusten polttoaineet ovat verovapaita.
Usein erityistarpeisiin tuotettua sähköä, jota tuotetaan nestemäisellä polttoaineella, ei veroteta. Tämä sähkö on usein ns. varavoimaa ja sen tarkoituksena on tasata kulutushuippuja.
Yhtenä lain erityispiirteenä voidaan pitää polttoaineveron yhteydessä kerättävää huoltovarmuusmaksua. Tämän osuus eri polttoainemaksuista on:
- moottoribensiini 0,68 snt/l
- dieselöljy 0,35 snt/l
- kevyt polttoöljy 0,35 snt/l
- raskas polttoöljy 0,28 snt/kg
Verot polttoaineessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Polttoainevero on Suomessa korkea sekä muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna että maailmanlaajuisestilähde?. Oheisessa laskelmassa [3] 95E-polttoaineen hinnaksi oletetaan 1,70 €.
| Verollinen hinta | 1,70 € |
|---|---|
| Veroton hinta | 0,720 € |
| Energiasisältövero | 0,5036 € |
| Hiilidioksidivero | 0,14 € |
| Huoltovarmuusmaksu | 0,0068 € |
| Arvonlisävero 24% | 0,329 € |
Vero yhteensä
|
0,9794 €
|
Veroa hinnasta
Veroa hintaan lisätty |
56,94 %
n. 136 % |
1990-luvulla, jolloin raakaöljy oli halpaa, veron osuus hinnasta oli lyhyen aikaa yli 75 prosenttiakin, mutta sen jälkeen raakaöljyn hinta on moninkertaistunut, jolloin veron suhteellinen osuus on vähentynyt.
Polttoaineveron tuotto valtiolle oli moottoribensiinin, dieselin sekä näitä korvaavien biopolttoaineiden osalta[4] ja [5]:
- 2009 - 2 360 miljoonaa euroa
- 2010 - 2 415 miljoonaa euroa
- 2011 - 2 372 miljoonaa euroa
Polttoaineverojen tuotto valtiolle ei myöskään kasva bensiinin hinnan noustessa, sillä polttoaineen valmistevero on kiinteä, siis laissa kiinteänä senttimääränä litraa kohti asetettava, maksu. Sen ajantasainen määrä löytyy FINLEX-pavelusta.[6]. Hinnat on ilmoitettu sentteinä, esimerkiksi dieselöljyn polttoainevero vuonna 2012 on 30,70 snt (energiasisältövero) + 15,90 snt (hiilidioksidivero) + 0,35 snt (huoltovarmuusmaksu) = 46,95 snt. Vain arvonlisävero on asetettu prosenttimääräisenä, se on 19,35 % myyntihinnasta, eli 24% arvonlisäverottomasta hinnasta (v.2013) . Prosenttimääräisenä asetettu osuus on siis alle puolet polttoaineverosta. Liikennepolttoaineitten verojen tuotto valtiolle ei olekaan juuri kasvanut vuosiin, vuonna 1999 olleesta 1,99 miljardin euron tasosta se on kasvanut viime vuosien 2,4 miljardin euron tasolle, siis hyvin vähän verrattuna muitten verojen määrien kasvuun tai polttoaineen litrahinnan nousuun.
Sähköajoneuvojen tekemä lovi veron tuottoon
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2018 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on ehdottanut, että polttoaineveron tuoton alenema paikataan tienkäyttömaksuilla ja kiinteistöveron korotuksella. Etla mainitsee että paikannusteknologian avulla tien käytön hintaa voitaisiin säännellä ruuhkan mukaan.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Valtiovarainministeriön sivu polttoaineverotuksesta on keskeinen lähde tämän artikkelin tiedoille [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tulli: Ilmailussa käytettyjen polttoaineiden valmisteverottomuus (PDF) tulli.fi. tammikuu 2014. Arkistoitu 18.3.2015. Viitattu 1.12.2014. (suomeksi)
- ↑ Polttoaineveroprosenttilaskuri
- ↑ Valtion talousarvioehdotus eli budjetti vuosille 2011 ja 2012, viitattu 6.1.2011 [2]
- ↑ Valtion talousarvioehdotus 2013 [3]
- ↑ FINLEX Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta
- ↑ https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/kiitos-vaan-sahkoautot-tiemaksut-kayttoon-ja-kiinteistoveroon-korotus-ehdottaa-etla-maksuilla-varauduttaisiin-polttoaineverojen-tuoton-hiipumiseen-6737731