Polióchni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Polióchni
Πολιόχνη
Polióchnin arkeologista aluetta.
Polióchnin arkeologista aluetta.
Sijainti

Polióchni
Koordinaatit 39°51′15″N, 25°20′37″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Límnos, Pohjois-Egean saaret
Historia
Tyyppi asutus
Ajanjakso n. 3700–1400 eaa.
Huippukausi n. 3200–2100 eaa.
Kulttuuri neoliittinen kulttuuri
helladinen kulttuuri
Pinta-ala 11 000–15 000 m²
Aiheesta muualla

Polióchni Commonsissa

Polióchni (kreik. Πολιόχνη; usein myös Poliochne tai Poliokhne) on neoliittisen ja helladisen kulttuurin aikaisen esihistoriallisen asutuksen arkeologinen kohde Límnoksen saarella Kreikassa. Paikka oli asuttuna noin 3700–1400 eaa., ja se on koko Euroopan varhaisin kaupunkimainen asutus.[1][2][3] Arkeologinen kohde sijaitsee lähellä nykyistä Polióchnin kylää,[4] josta kohde on saanut nimensä. Sen muinaista nimeä ei tunneta.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polióchnin paikka asutettiin myöhäisellä neoliittisella kaudella noin 3700 eaa. Varhaisella helladisella pronssikaudella Polióchnista kehittyi yksi varhaisia suuria kaupunkikeskuksia ja koko Euroopan ensimmäinen kaupungiksi luettavissa oleva asutus. Sitä vastaavia saman ajan asutuksia samoilla seuduilla olivat muun muassa Troija ja Liman Tepe Vähä-Aasian rannikolla sekä Emporeiós Chíoksella.[1][5]

Pienoismalli Polióchnin esihistoriallisesta asutuksesta.
Polióchnin ”buleuterionin” rauniot siniseltä kaudelta n. 3200–2700 eaa.

Asutuspaikan historia jaetaan kausiin arkeologian kautta tunnistettujen rakennusvaiheiden mukaan. Kaudet on paitsi numeroitu myös nimetty rakennusten värisävyjen mukaan, ja ne ovat:[1][2][5]

  • Polióchni Ι (musta, 3700–3200 eaa.) – myöhäistä neoliittista kautta
  • Polióchni ΙΙ (sininen, 3200–2700 eaa.) – varhaista pronssikautta
  • Polióchni ΙΙΙ (vihreä, 2700–2400 eaa.) – varhaista pronssikautta
  • Polióchni IV (punainen, 2400–2200 eaa.) – varhaista pronssikautta, samanaikainen Troija I:n kanssa
  • Polióchni V (keltainen, 2200–2100 eaa.) – varhaista pronssikautta, samanaikainen Troija II:n kanssa
  • Polióchni VI (ruskea, 2100–1700 eaa.) – keskistä pronssikautta, samanaikainen Troija V:n kanssa
  • Polióchni VII (violetti, 1700–1400 eaa.) – myöhäistä pronssikautta, samanaikainen Troija VI:n kanssa

Neoliittisen eli mustan kauden asutus oli vielä pieni. Asutus kasvoi pronssikaudella, ja kehittyi ajankohtaan nähden suureksi kaupungiksi siniseltä keltaiselle kaudelle tultaessa. Sinisen kauden asutus syntyi todennäköisesti jo ennen Troija I:stä. Sen aikana kaupungissa oli noin 800–1 000 asukasta. Vihreällä kaudella kaupunki saavutti huippunsa ja sen väkiluku oli noin 1 500. Punaisella kaudella väkiluku väheni.[1]

Polióchnin asukkaat harjoittivat maanviljelystä, kalastusta, tekstiilien tuotantoa ja erilaisten työkalujen valmistusta. Kaupunki kukoisti kaupan ansiosta. Sen sijainti oli edullinen Vähä-Aasian rannikon ja Egeanmeren saariston välissä, ja sillä oli hyvä satamapaikka ja ympärillä viljavaa maata. Kaupungilla oli laajat kauppayhteydet Pohjoisen Egean saarille, Kykladeille, Vähä-Aasian rannikolle sekä Manner-Kreikkaan.[1][5]

Kreikkalaisessa mytologiassa Límnos eli antiikin Lemnos oli amatsonien kotiseutua. Tätä on joskus pidetty viitteenä siitä, että saaren muinainen, esihistoriallinen kulttuuri olisi ollut matriarkaalinen. Arkeologiassa tätä tukee mahdollisesti se seikka, että asutuksen talot vaikuttavat olevan tasa-arvoisia keskenään, mikä saattaa viitata yhteiskuntaluokkien puuttumiseen.[3]

Kaupunki tuhoutui maanjäristyksessä keltaisen kauden lopulla vuonna 2100 eaa., jonka jälkeen se hylättiin lähes kokonaan.[1] Ruskealla ja violetilla kaudella paikalla on kuitenkin ilmeisesti ollut jonkinlaista vähäistä asutusta.[2]

Paikka oli hylättynä myöhäiseltä pronssikaudelta aina keskiajalle saakka. Alueen arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1931–1936 Alessandro Della Setan johdolla. Lisää kaivauksia suoritettiin vuosina 1951–1956 Luigi Bernabò-Brean johdolla. Vuodesta 1986 lähtien kaivauksia jatkettiin Santo Tinen johdolla, ja samalla alueella suoritettiin kunnostustöitä.[1]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskusviljavaraston rauniot siniseltä kaudelta n. 3200–2700 eaa.
Viemäröintiä keltaiselta kaudelta n. 2200–2100 eaa.
Kultaisia kaulakoruja Polióchnista, n. 2500–2300 eaa. Kansallinen arkeologinen museo, Ateena.

Polióchni sijaitsee Límnoksen itärannikolla Vróskopoksen (Voróskopoksen) lahden rannalla matalalla kukkulalla, joka on kahden joen välissä.[1] Paikka on noin 30 kilometriä itään saaren nykyisestä pääkaupungista Mýrinasta.[3]

Esihistoriallinen kaupunki oli hyvin organisoitu. Sen talot oli tehty suorakulmaisista kivistä. Kaupungissa oli kivetyt kadut, aukioita ja kaivoja sekä julkisia rakennuksia, joista yksi on tunnistettu jonkinlaiseksi ”buleuterioniksi” eli kokoontumispaikaksi.[6] Kaupunkia ympäröi suurimmillaan noin viisi metriä korkea muuri.[3] Se oli vahvimmillaan asutuksen länsipuolella.[6] Muuria on säilynyt parhaimmillaan noin 4,5 metrin korkeudelta.[5]

Kun Polióchni alun perin asutettiin myöhäisellä neoliittisella kaudella eli asutuksen mustalla kaudella, se kattoi vain pienen alueen. Rakennukset olivat pieniä ovaalinmuotoisia majoja, jotka oli tehty puusta ja oljesta kiviselle perustukselle.[2]

Sinisellä kaudella kaupunki kasvoi ja se vaikuttaa suunnitellummalta. Samaan aikaan asutuksen mantereen puolelle rakennettiin linnoitusmuuri, jonka porteista yksi oli pääportti. Rakennukset olivat nyt apsiksen muotoisia tai pitkänomaisia. Kaupungista on tunnistettu kaksi julkista rakennusta, joista yhtä pidetään ”buleuterionina” eli kaupungin vanhinten neuvoston kokoontumispaikkana. Rakennuksen koko oli noin 50 neliömetriä, ja sen itä- ja länsisivulla oli istuimiksi sopivat porrastukset. Rakennukseen mahtui noin 50 henkeä. Toinen julkinen rakennus on tunnistettu keskusviljavarastoksi, ja sen tilavuus oli noin 260 kuutiometriä.[2]

Vihreällä kaudella kaupunki laajeni kukkulalla edelleen sekä pohjoiseen että länteen. Pohjoisen puolelle rakennettiin suuri tukimuuri, kun taas länsipuolella kaupunginmuuria siirrettiin lännemmäksi.[2]

Punaisella kaudella asutus pieneni ja keskittyi kukkulan pohjoisosaan. Tällä kaudella rakennettiin ensimmäiset megaron-tyyppiset eli monumentaaliset, suorakulmion muotoiset talot. Yksi näistä oli mahdollisesti jonkinlainen palatsi. Sen koko oli noin 10,1 x 7,9 metriä, ja sen keskellä oli pilari ja sivuseinillä penkit. Toinen samantyyppinen rakennus oli mahdollisesti jonkinlainen julkinen rakennus.[2]

Keltaisella kaudella asutuksen koko oli noin 20 000 neliömetriä. Kaudella kaupungissa oli pääkatu, joka kulki sen läpi pohjois-eteläsuunnassa. Tällä kaudella rakennettu kaupungin tärkein megaron oli mahdollisesti kuninkaan palatsi, ja siihen kuului lukuisia varastohuoneita. Sen läheltä tehtiin suuri kulta-esinelöytö. Asutus vaurioitui pahoin maanjäristyksessä noin vuonna 2100 eaa.[2]

Ruskealta ja violetilta kaudelta alueelta on tehty vain vähän arkeologisia löytöjä.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h Archaeological site of Poliochni at Kaminia area: History Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 5.3.2013. Viitattu 21.8.2017.
  2. ↑ a b c d e f g h i Archaeological site of Poliochni at Kaminia area: Description Ministry of Culture and Sports. Viitattu 21.8.2017.
  3. ↑ a b c d Ancient Poliochni Greeka.com. Viitattu 21.8.2017.
  4. ↑ Archaeological Site of Poliochni Greek Travel Pages. Viitattu 21.8.2017.
  5. ↑ a b c d Poliochni on Lemnos Foundation of the Hellenic World. Viitattu 21.8.2017.
  6. ↑ a b Poliochni - Lemnos (Greece) Just Greece. Viitattu 21.8.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Polióchni&oldid=21726939”