Poistoilmalämpöpumppu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Poistoilmalämpöpumppu (lyhenne PILP) ottaa lämmitysenergiaa talosta poistettavasta ilmasta. Lämpöpumppu siirtää lämmön tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen ja/tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.[1][2] Järjestelmä vaatii, että ilmaa vaihdetaan aina riittävästi. Poistoilmalämpöpumpun kannattavuus riippuu rakennuksen muusta lämpötaloudesta.[3] Poistoilmalämpöpumpulla toteutetaan myös rakennuksen ilmanvaihto.[4][5][6] Yleensä poistoilmalämpöpumppua ei käytetä yksin vaan mukana on vähintään yksi apulämmitin.[7]

Koska lämmönlähteenä on aina talon noin 21-asteinen sisäilma, poistoilmalämpöpumppu tuottaa lämpöä vuodenajasta ja ulkolämpötilasta riippumatta vakioteholla.[8] PILP on ilmanvaihtojärjestelmien suhteen mukautuvainen, ja siksi se on mahdollista asentaa myös vanhoihin rakennuksiin vähäisin muutoksin.[9] Poistoilmalämpöpumppu soveltuu monen kokoisiin rakennuksiin, myös pientaloihin.[10]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hämäläinen, Mika: Maalämmöstä puhdasta energiaa. Tekniikan Maailma, 2019, 67. vsk, nro 6, s. 6–10. Helsinki: Otavamedia. ISSN 0355-4287
  • Pääsky, Timo: Ilo irti poistoilmasta. Meidän talo, 2015, 57. vsk, nro 5, s. 70–73. Helsinki: A-lehdet. ISSN 1455-2825

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Juuti, Petteri: Säästäisikö poistoilmalämpöpumppu rahaa ja energiaa sinun talossasi? Yle Uutiset. 16.11.2016. Yleisradio. Viitattu 17.12.2017.
  2. ↑ Hämäläinen, 2019. s. 10. Lainaus: "Se lämmittää vettä esimerkiksi lattialämmitykseen ja käyttövedeksi."
  3. ↑ Hämäläinen, 2019. s. 10. Lainaus: "Hankinta on kannattava, kun rakennuksen sisätilavuus on suuri verrattuna tarvittavaan lämmitystehoon."
  4. ↑ Poistoilmalämpöpumppu Motiva. Viitattu 28.6.2015.
  5. ↑ Pääsky, s. 70. Lainaus: "Poistoilmalämpöpumppu (PILP) on monitoimi-ihme. Sillä hoituu talon lämmitys, lämpimän käyttöveden tuotanto ja lisäksi ilmanvaihto kanavien kautta. Lämmityslaite hoitaa talossa siis myös ilmanvaihtokoneen ja lämmöntalteenottolaitteen hommat."
  6. ↑ Hämäläinen, 2019. s. 10. Lainaus: "Poistoilmalämpöpumppu korvaa samalla ilmanvaihtokoneen."
  7. ↑ Pääsky, s. 71. Lainaus: "Poistoilmalämpöpumpun mitoituksen lähtökohtana on riittävä ilmanvaihto eli asunnon sisäilman on vaihduttava vähintään kerran kahdessa tunnissa. Lisäksi ilmanvaihdossa pitää olla 30 prosentin tehostusvara. Siten mitoitus edellyttää asunnon tilavuuden laskemista neliöiden ja korkeuksien perusteella. Lämmitysteho puolestaan valitaan siten, että se riittää apulämmittimien kanssa talon lämmitykseen."
  8. ↑ Hämäläinen, 2019. s. 10. Lainaus: "Poistoilmalämpöpumppu tuottaa lämpöä lähes vakioteholla, koska sen lämmönlähteenä on vuodenajasta riippumatta talosta poistettava lämmin sisäilma."
  9. ↑ Pääsky, s. 70–71. Lainaus: "Tuloilma voidaan johtaa ulkoa sisätiloihin kahdella tavalla. Suomessa on yleistä tuoda tuloilma puhallinyksikön ja siihen liitetyn ilmanvaihtokanaviston kautta. Ruotsalaisessa tavassa raitis ilma johdetaan sisälle suoraan korvausilmaventtiileistä, ja se on mielekäs meilläkin varsinkin, jos PILP asennetaan vanhaan taloon, johon ei haluta rakentaa tuloilmakanavistoa. Molemmilla tavoilla oikein suunniteltuna saadaan hyvä sisäilma."
  10. ↑ Hämäläinen, 2019. s. 10. Lainaus: "Poistoilmalämpöpumppu on yleistymässä myös asuinkerrostaloissa ja liikekiinteistöissä. Laite on Ruotsissa hyvin yleinen uusissa pientaloissa."

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Poistoilmalämpöpumppu&oldid=21726916”