Poika ja susi

Francis Barlow'n kuvitusta satuun vuodelta 1687.

Poika ja susi eli Poika, joka huusi sutta on yksi Aisopoksen faabeleista eli eläinsaduista. Se on opettavainen tarina siitä, miten valehtelu vie uskottavuuden ja johtaa valehtelijan omaan turmioon. Faabelin numero Perryn indeksissä on 210.

Tarinassa paimenpoika juoksuttaa kyläläisiä huutamalla toistuvasti suden uhkaavan lammaskatrasta, vaikka näin ei todellisuudessa olekaan. Kun susi lopulta ilmestyy, kukaan ei enää reagoi saman pojan avunhuutoihin, sillä häntä ei enää oteta vakavasti. Sadun eri versioissa susi syö lopulta joko yhden lampaan, koko lauman tai pojan itsensä.

Tarinan opetuksena on, että valehtelu kääntyy itseään vastaan, sillä valehtelijaa ei enää uskota silloinkaan, kun hän puhuu totta. Käytännöllisemmällä tasolla satu varoittaa tekemästä tarpeettomia vääriä hälytyksiä.

Katso myös

• Perätön vaarailmoitus

Kirjallisuutta

• Aisopos: ”278. Poika, joka huusi sutta”, Faabelit: täydellinen kokoelma moraaleineen, s. 208. (Valikoinut ja suomentanut Jari Tammi) Pikku-idis, 2010. ISBN 978-952-9589-40-1
• Aisopos: ”Poika ja susi”, Aisopoksen sadut. Suomentanut Kaija Pakkanen. Helsinki: Sanoma, 1976. ISBN 951-9133-44-5

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Poika ja susi Wikimedia Commonsissa

• Aisopoksen Poika, joka huusi sutta suomen kielellä
• Lisää luettavaa aiheesta The Shepherd's Boy and the Wolf on Wikiaineistossa