Pohjoismansi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pohjoismansi on mansin kielen ainut nykyisin puhuttava murre. Tosin itämansilla saattaa vielä olla muutama puhuja. Pohjoismansilla on vajaa tuhat puhujaa, ja se on erittäin uhanalainen.[1][2] Pohjoismansia puhutaan nykyään Severnaja Sosva -, Sygva- ja Verhnjaja Lozva -jokien varsilla Hanti-Mansiassa Venäjällä. Murre jakautuu neljään paikalliseen murteeseen: Ob, Sosva, Sygva ja Ylä-Lozva.[3]

Hanti-Mansian kartta
   Hantien ja mansien autonominen piirikunta
Suurimmat taajamat
  > 300 000 as.
 100 000-300 000 as.
  30 000-100 000 as.
  10 000-30 000 as.
  < 10 000 as.
Hanti-Mansia Länsi-Siperiassa. Pohjoishantia puhutaan Hanti-Mansian länsiosassa.

Pohjoismansin Sosvan murre on mansin kielen kirjakielen pohjana.[4] 1930-luvulla sille luotiin latinaiseen kirjaimistoon perustuva kirjakieli ja aakkosto, mutta 1937 siirryttiin käyttämään kyrillistä kirjaimistoa. Pohjoismansin, kuten obinugrilaisten kielten, sanajärjestys on subjekti-objekti-verbi (SOV). Pohjoismansin sanastoon kuuluu melko suuri määrä metsästykseen, poronhoitoon, kalastukseen ja luonnonalueisiin liittyviä sanoja ja muotoja.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Kielten elinvoimaisuus ja uhanalaisuus ugri.net. Viitattu 14.6.2020.
  2. Niittymari, Ersä ja Selkuppi – Katso missä suomensukuisia kieliä puhutaan Topi Nykänen, STT, Keskisuomalainen. Viitattu 14.6.2020.
  3. Spoken L1 Language: Northern Mansi glottolog.org. Viitattu 14.6.2020. (englanniksi)
  4. Sosva: Pohjoismansin sanasto sanat.csc.fi. Viitattu 14.6.2020.