Pohjoismaiset ravitsemussuositukset
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat viiden Pohjoismaan eli Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin yhteisiä ravitsemussuosituksia. Ensimmäiset pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin vuonna 1980 ja uusimmat vuonna 2023.[1] Suosituksia on julkaistu yhteensä viiteen otteeseen.
Suosituksissa on ravintoaineiden saantisuosituksia sekä painonhallintaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevia neuvoja kuluttajille ja julkiselle sektorille. Uusissa suosituksissa on ollut tavoitteena parantaa myös ravinnon tuotantotapojen ekologista kestävyyttä.
Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia käytetään pohjoismaisen Avaimenreikä-ravitsemusmerkin, tanskalaisen Fuldkornslogoet-täysjyvämerkin ja suomalaisen Sydänmerkin pohjana. Kyseisten merkkien tehtävänä on auttaa kuluttajia tekemään terveellisiä valintoja. Ellintarviketeollisuus voi lisäksi parantaa merkintäkriteerien avulla omaa tuotekehitystään.
Pohjoismaisen ravitsemussuosituksen tarkoituksena on muodostaa Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kansallisten ruoka- ja ravintoainesuositusten tieteellinen perusta. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset syntyvät yli sadan tutkijan yhteistyönä siten että pohjoismaiset ja ulkomaiset tutkijat toimivat hankkeessa asiantuntijoina.
Suosituksiin kootaan niiden laatijoiden mukaan laajasti uusin saatavilla oleva tutkimustieto. Vuoden 2023 ravitsemussuositukseen sisältyvää lihansyöntirajoitusta on kuitenkin kritisoitu siitä, ettei se perustu tieteelliseen tutkimusnäyttöön[2].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pohjoismaiset ravitsemussuositukset pohjana suomalaisille suosituksille – päivitystyö käynnistyy - Uutinen - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 10.12.2023.
- ↑ Jane G. Pouzou, Francisco J. Zagmutt: Guidelines to restrict consumption of red meat to under 350g/week based on colorectal cancer risk are not consistent with health evidence. Nutrition, 15.2.2024, s. 112395. doi:10.1016/j.nut.2024.112395 ISSN 0899-9007 Artikkelin verkkoversio.