Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus

Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuudessa (NDEP) keskitytään pohjoisen ulottuvuuden alueen ympäristön erityiskysymyksiin: vesistöjen suojeluun (Itämeri ja Barentsinmeri) sekä ydinturvallisuuteen ja erityistoimintaan kuten jätehuoltoon ja kaukolämpöhankkeisiin. Ympäristökumppanuus perustettiin vuonna 2001. Sen tavoitteena on vahvistaa ja ohjata rahoitusta tärkeisiin rajat ylittäviin ympäristöhankkeisiin pohjoisen ulottuvuuden alueella.

Kumppanuuden tueksi perustettiin kansainvälisten rahoituslaitosten aloitteesta ympäristökumppanuusrahasto, jossa olivat alun perin mukana Euroopan unioni, Alankomaat, Belgia, Iso-Britannia, Kanada, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Valko-Venäjä ja Venäjä. Rahastoon on vuoteen 2013 mennessä osoitettu varoja yhteensä 342 miljoonaa euroa, josta ympäristöhankkeisiin on sidottu 177 miljoonaa euroa ja ydinturvallisuushankkeisiin 165 miljoonaa euroa.

Ympäristökumppanuusrahasto on rahoittanut ympäristö- ja energiatehokkuushankkeita Luoteis-Venäjällä ja Kaliningradissa sekä ydinjätehankkeita etenkin Kuolan niemimaalla. Konkreettisin esimerkki ympäristöhankkeista ovat Pietarin jätevesienpuhdistushankkeet, joiden seurauksena 98,4 prosenttia Suomenlahteen laskevista jätevesistä puhdistetaan. Ympäristöyhteistyötä on tehty myös Itämeren valuma-alueeseen kuuluvan Valko-Venäjän kanssa. Ydinturvallisuussektorilla toteutetaan muun muassa radioaktiivisen jätteen käsittelyyn ja käytetyn ydinpolttoaineen turvalliseen varastointiin liittyviä hankkeita.

Ympäristökumppanuuteen osallistuvat alueella toimivat kansainväliset rahoituslaitokset kuten Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), Euroopan investointipankki (EIB), Pohjoismaiden investointipankki (NIB) sekä Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO).

Ukrainan sodan alettua EU, Islanti ja Norja ovat keskeyttäneet toistaiseksi kaiken Pohjoisen ulottuvuuden yhteistyön Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa.