Pohjoisboreaalinen vyöhyke

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pohjoisboreaalinen vyöhyke on Pohjois-Amerikasta Siperiaan ulottuvan boreaalisen vyöhykkeen pohjoisin osa. Metsän pohjoisraja on riippuvainen ilmastosta ja ilmastonmuutokset vaikuttavat siihen erittäin herkästi.[1] Suomessa pohjoisboreaalista vyöhykettä on Lapin leveysasteilla.[2] Pohjoisboreaalisen vyöhykkeen alueita ovat Koillismaa, Metsä-Lappi ja Tunturi-Lappi.[3] Pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä ei ole juuri tundrakasvillisuutta tai vaivaiskoivua. Sen sijaan kasvillisuus on enimmäkseen kanervatyypin kangasmetsää ja kanervasoita. Pohjoisimpien tuntureiden alueella pohjoisboreaalinen vyöhyke rajautuu tuntureiden alaosiin.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pohjoinen luonto: aluejakoja ja luonnonmaantiedettä oulu.fi. Viitattu 22.8.2023.
  2. ↑ Suomen maakuntien ilmasto Ilmatieteen laitos. Viitattu 22.8.2023.
  3. ↑ Vyöhykkeet Lapin lintutieteellinen yhdistys. Viitattu 22.8.2023.
  4. ↑ Martti Linkola: Lappi 3, Pohjolan luonto, luonnonvarat ja ihminen, s. 199-201. Karisto, 1984. ISBN 951-23-2003-7
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pohjoisboreaalinen_vyöhyke&oldid=22725796”