Pohjois-Korean kriisi 2017–2018
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Oikeinkirjoitus, tökkivää tekstiä |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Puuttuu kaikki tapahtumat 2018 elokuun jälkeen |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Puutteelliset lähteet |
Pohjois-Korean kriisi 2017–2018 | |||||
---|---|---|---|---|---|
| |||||
Osapuolet | |||||
Komentajat | |||||
Pohjois-Korean kriisi (2017–2018) oli Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean välinen kiista Pohjois-Korean kehittelemistä ydinaseista.
Pohjois-Korean mukaan sen ydinaseohjelma on puolustuksellinen. Pohjois-Korean mielestä Yhdysvallat uhkasi sitä, joten maa tarvitsi turvakseen ydinaseita.[1] Se kertoi vastaavansa ydinaseilla vain ydinaseiskuihin. Yhdysvaltain mielestä Pohjois-Korean ydinaseohjelma uhkasi Yhdysvaltoja, eikä Pohjois-Korealla näin saisi olla ydinaseita. Tämä synnytti maiden välille jännitteitä.
Pohjois-Korean ydinaseohjelma oli edennyt nopeasti vuodesta 2016. Maa teki sarjan pitkän kantaman ohjuskokeita vuonna 2017. Jo koesarjan alussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati Pohjois-Koreaa luopumaan joukkotuhoaseohjelmastaan. Kesällä Pohjois-Korea kokeili Yhdysvaltoihin kantavaa ohjusta ja syksyllä vetypommia, Tästä seurasi kova sananvaihto maiden johtajien välillä. Yhdistyneet kansakunnat määräsivät Pohjois-Korealle lisäpakotteita, mm. öljynvientikiellon.
Olympialaiset, tuleva Trumpin ja Kim Jong-unin huippukokous ja Pohjois-Korean lupaukset lievensivät vuoden 2018 alkupuolella konfliktia, mutta tilanne pysyi yhä vaarallisena ja häilyvänä. Yhdysvallat vaati Pohjois-Korean ydinaseriisuntaa. Pjongjangin tulevia toimia ei tiedetty.[2] Huippukokous oli ulkonaisesti onnistunut.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Pohjois-Korean joukkotuhoaseet
Pohjois-Korean ja Etelä-Korean välille ei ole solmittu Korean sodan jälkeen rauhaa vaan pelkkä aselepo. Ajoittaisia pieniä aseellisia välikohtauksia on ollut maalla ja merellä.
Pohjois-Korea alkoi viimeistään 90-luvulla havitella itselleen ydinasetta. Sysäys tähän tuli sosialistisen maailman romahduksesta. Neuvostoliiton seuraaja Venäjä ei ole tukenut Pohjois-Koreaa samalla tavoin kuin Neuvostoliitto aiemmin.
Pohjois-Korea alkoi kehittää keskipitkän matkan ohjuksia 90-luvun alussa. Vuonna 1993 Bill Clintonin Yhdysvallat suunnitteli vakavissaan ennalta ehkäisevää iskua Pohjois-Korean ydinlaitoksiin. Yhdysvaltain presidentti George W. Bush sanoi vuonna 2002 tammikuussa Pohjois-Korean kuuluvan "pahaan akseliin".[3][4] Yhdysvallat ja Japani lopettivat tämän takia öljyn viennin Pohjois-Koreaan.
Pohjois-Korean kanta ydinohjelmastaan vaihteli vuosina 2003–2013. Se milloin kiihdytti joukkotuhoaseohjelmaansa mutta välillä järjesti neuvotteluja ulkomaiden kanssa. Vielä vuonna 2012 ulkovallat eivät pitäneet Pohjois-Korean kehitteillä olevia ydinaseita ja ohjuksia uskottavina peloteaseina. Pohjois-Korean kolmas ydinkoe vuonna 2013 tehtiin kevyellä räjähteellä, joka voisi sopia ohjuksen kärjeksi.
Vuosina 2015–2017
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois-Korean ydinaseohjelma eteni nopeasti kun vuonna 2016 Pohjois-Korea kokeili ensi kertaa kohtalaisella menestyksellä sukellusveneestä laukaistavaa ohjusta. Kesällä 2017 maa laukaisi mannertenvälisen ohjuksen, jolla se saattoi uhata Yhdysvaltoja. Pohjois-Korean pelotteen sinetöi syksyn ydinkoe, joka oli todennäköisesti vetypommi.
Ohjuksien kehittelyn arveltiin tuolloin vieläkin olevan hieman kesken, ja vievän noin vuoden tai pari.
Kriisin alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korean demokraattisen kansantasavallan johtaja Kim Jong-un ilmoitti uudenvuodenpuheessaan, että maan mannertenvälinen ohjus on melkein valmis.[5] Pohjois-Korea laukaisi 13. helmikuuta 2017 keskimatkan Pukguksong 2-ohjuksen Japaninmerelle. Yhdysvaltain vasta valittu presidentti Donald Trump tuomitsi ohjuskokeen, koska katsoi sen uhkaavan Japanin turvallisuutta.[6]
Kiina liittyi maaliskuussa YK:n pakoterintamaan, kun kielsi hiilen tuonnin Pohjois-Koreasta.[7] Pohjois-Korea arvosteli ankarasti Kiinaa siitä, että se koettaa estää Pohjois-Koreaa kehittämästä ydinaseita.[8] Yhdysvallat vaati Yhdistyneiden kansakuntien kokouksessa tiukempia pakotteita Pohjois-Koreaa vastaan. Yhdysvaltain laivasto ja sukellusvene liikkuivat Pohjois-Korean lähellä. Maa sijoitti THAAD-torjuntaohjuksia Etelä-Koreaan[9][10]. Näiden tehoa tositilanteessa ei tiedetty. Huhtikuussa pelättiin sodan syttyvän Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välille[11], mutta sitä ei silti pidetty todennäköisenä[12][13]. Donald Trump sanoi maan olevan valmis toimimaan yksin Pohjois-Korean suhteen, jos Kiina ei auta kriisin ratkaisussa.[14][15] Pohjois-Korean huhtikuun ohjuskokeet pelottivat Japania.[16] Kiina ja Etelä-Korea sopivat huhtikuussa toimista Pohjois-Korean ohjusohjelmaa vastaan.[17] Yhdysvaltojen presidentti Trump sanoi toukokuussa haluavansa tavata Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin.[18]
Mannertenväliset ohjukset, vetypommi ja öljynvientikielto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesällä 2017 Pohjois-Korea teki kaksi ohjuskoetta, jotka olisivat voineet kantaa ainakin Alaskaan, mahdollisesti jopa kaikkialle Yhdysvaltoihin.[19][20]
Yhdysvaltain presidentti Trump uhkasi elokuussa 2017 Pohjois-Koreaa "tulella ja raivolla", jos se uhkailee Yhdysvaltoja. YK määräsi Pohjois-Korealle uusia pakotteita. Myös Kiina oli pakoterintamassa mukana[21]. Maiden johtajat kävivät elo-syyskuussa kiivasta sanaharkkaa: Kim Jong-un oli Donald Trumpin mielestä "pieni rakettimies" ja Trump Kimin mielestä "vanha yhdysvaltalaishöppänä”.[22]
3.9.2017 Pohjois-Korea teki ydinkokeen, jonka räjähdysvoima oli jopa 200–300 kt[23]. Maa väitti sitä ohjuksen taistelukärjeksi sopivaksi vetypommiksi.
Myös Kiina oli mukana Pohjois-Korean vastaisissa pakotteissa. Venäjän varaulkoministeri sanoi marraskuussa 2017 pakotteiden luovan humanitaarisia ongelmia.
28. marraskuuta Pohjois-Korea kokeili mannertenvälistä Hwasong-15-ohjusta, jonka kantama on 13 000 km. YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui kriisin takia. Pohjois-Korea ilmoitti olevansa vastuullinen ydinasevaltio. Yhdysvallat vaati meriliikenteen katkaisemista Pohjois-Koreaan. Yhdysvaltain sotilasedustaja sanoi, että Hwasong 15 on epätarkka, ja että sen kärki ei tullut kokeessa ehjänä merenpinnan tasolle asti. Tällöin Pohjois-Korealla ei olisi ollut vielä marraskuussa 2017 todellista kykyä iskeä Yhdysvaltoihin.
22. joulukuuta YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman, jossa se tuomitsi Pohjois-Korean toimet ja päätti uusista pakotteista maata kohtaan. Pakotteilla estetään raakaöljyn ja öljytuotteiden vienti Pohjois-Koreaan ja vaikutetaan pohjoiskorealaisten vierastyöläisten asemaan jäsenvaltioissa.[24]
Jännitteiden lievenemistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2018 alussa Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välinen jännite lieveni muun muassa Etelä-Koreassa järjestettyjen Talviolympialaisten takia. Kim Jong-un halusi diplomatiaa Etelä-Korean kanssa.[25] Pohjois-Korean johtaja kävi Kiinassa.[26] Pohjois-Korean johtaja Kim kutsui Trumpin tapaamiseen. Yhdysvallat ja Korea suunnittelivat 2018 maaliskuun lopusta lähtien maiden johtajien huippukokousta.[27] Tähän liittyen mm Yhdysvaltain tuleva ulkoministeri Mike Pompeo kävi Pohjois-Koreassa.[28] Pohjois-Korean ja Etelä-Korean johtajien välille avattiin suora puhelinyhteys, "kuuma linja".[29] Pohjois-Korea lupasi keskeyttää huhtikuussa 2018 ohjusten ja ydinaseiden testauksen.[29] Yhdysvaltain presidentti Trump kiitteli alussa Pohjois-Koreaa. [30]Mutta myöhemmin Trump totesi konfliktin ratkaisun olevan kaukana[31]. Tarkkailijoiden mielestä Pohjois-Korean liennytyspuheet saattoivat olla kylmäveristä taktiikkaa.[32]
Kimin ja Trumpin tapaamiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kim Jong-un ja Donald Trump tapasivat Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain huippukokouksessa Singaporessa 12. kesäkuuta 2018. He sopivat alustavasti pyrkimyksestä kohti ydinaseetonta Korean niemimaata ja Yhdysvaltain sotaharjoitusten lopettamisesta,[33][34] mutta tämä oli vasta hatara alku[35]. Trump sanoi luopuvansa sotaharjoituksista, koska nämä maksavat, mutta toisaalta Yhdysvaltain ulkoministeri sanoi, että Yhdysvallat suostuu vain täyteen ydinaseriisuntaan[36]. Kim lupasi aloittaa ydinaseista luopumisen nopeasti[34].
Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin johtajat suhtautuivat kokoukseen myönteisesti.[37] Kriitikot katsoivat Trumpin antaneen myönnytyksiä Pohjois-Korealle ilman vastamyönnytyksiä. Todellista edistystä ydinaseriisunnassa ei tapahtunut.[38] Pohjois-Korean ulkopuolella ei tiedetä, yritetäänkö ydinaseita oikeasti vähentää. Pohjois-Korean ja Etelä-Korean välinen rauhansopimus on yhä solmimatta.[39]
Pohjois-Korea kiersi öljynvientirajoituksia ja jatkoi aseohjelmaansa.[40] Ainakin yksi venäläisyhtiö salakuljetti hiiltä Pohjois-Koreasta.[41] Heinäkuussa Yhdysvallat yritti turhaan ajaa YK:ssa läpi uusia pakotteita. Venäjän ja Kiinan vastustus jäädyttivät uudet pakotteet puoleksi vuodeksi.[42] Pohjois-Korea vaati Yhdysvalloilta pakotteiden höllentämistä ja virallista rauhansopimusta Yhdysvaltain kanssa. Yhdysvallat vaati Pohjois-Koreaa luopumaan pian osasta ydinaseistaan.[43] Sen edustajat väittivät Pohjois-Korean jatkavan salassa aseohjelmaansa.[44] Näin neuvottelut olivat elokuun puolivälissä 2018 umpikujassa.
Kim Jong-un ja Trump tapasivat toistamiseen Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain huippukokouksessa Hanoissa 27.–28. helmikuuta 2019.[45]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Joby Warrick, Ellen Nakashima ja Anna Fifield: North Korea now making missile-ready nuclear weapons, U.S. analysts say The Washington Post. 8.8.2017. Viitattu 2.9.2017. (englanniksi)
- ↑ Pohjois-Korea ilmoitti lopettavansa ydinkokeet Iltalehti. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Pihlajamaa, Antti: Uhkakuvat muutoksessa – yhdysvaltalaisen roistovaltiodiskurssin vaikutus läntisiin sotilaallisiin uhkakuviin 1990- ja 2000-luvuilla, s. 7. (Pro gradu tutkielma) Helsinki: Kadettikurssi 92 - Kenttätykistölinja, 2009. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 6.1.2018).
- ↑ Pohjois-Korea hieroo sopua Yhdysvaltain kanssa Yle, Uutiset. 26.7.2002. Viitattu 6.1.2018.
- ↑ Kim Jong Un's 2017 New Year's Address NCNK. 18.5.2017. Viitattu 23.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Pohjois-Korea: Ballistisen ohjuksen koelaukaisu oli menestys Ilta-Sanomat. 13.2.2017. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Steven Jiang: China bans coal imports from North Korea CNN. Viitattu 23.4.2018.
- ↑ Choe Sang-Hun: North Korean Media, in Rare Critique of China, Says Nuclear Program Will Continue The New York Times. 4.5.2017. Viitattu 23.4.2018. (englanti)
- ↑ Ankit Panda: It's Official: THAAD Missile Defense Is Up and Running in South Korea The Diplomat. Viitattu 23.4.2018. (englanti)
- ↑ Choe Sang-Hun, Gerry Mullany: Missile Defense System Takes Shape in South Korea as North Holds Drills The New York Times. 25.4.2017. Viitattu 23.4.2018. (englanti)
- ↑ Nyt jyrähti Kiina: ”Kaikki häviävät” Uusi Suomi. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ 10 kysymystä Korean niemimaan tilanteesta Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Huoli USA:n iskusta Pohjois-Koreaan kasvaa verkkouutiset.fi. 4.11.2017. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Trump: USA valmis toimimaan yksinään Pohjois-Korean suhteen Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Eli Watkins: Trump: US will act unilaterally on North Korea if necessary CNN. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Pohjois-Korean ohjuskoe tuomittiin: "Suuri uhka Japanille" Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Etelä-Korea ja Kiina sopivat 'voimakkaista toimista' Pohjois-Korean ydinaseuhan torjumiseksi beta.oikeamedia.com. Viitattu 22.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Trump olisi valmis tapaamaan Pohjois-Korean Kimin Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Pohjois-Korea: Koko Yhdysvallat on nyt ohjustemme ulottuvilla mtv.fi. Arkistoitu 23.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Chieu Luu, Brad Lendon and Zachary Cohen: US bombers fly over Korean Peninsula in response to N. Korea's ICBM test CNN. Viitattu 23.4.2018.
- ↑ Trump kiittelee Kiinaa ja Venäjää Pohjois-Korean vastaisten pakotteiden tukemisesta mtv.fi. Arkistoitu 23.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ ”Mielipuoli”, ”Höppänä”, ”Rakettimies” - näin Pohjois-Korean Kim ja USA:n Trump haukkuvat toisiaan iltalehti.fi. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ The nuclear explosion in North Korea on 3 September 2017: A revised magnitude assessment NORSAR. Arkistoitu 13 syyskuu 2017. Viitattu 23.12.2017. (englanti)
- ↑ UN News - Security Council further tightens sanctions against DPR Korea UN News Service Section. 22.12.2017. Viitattu 23.12.2017. (englanniksi)
- ↑ KCNA: Kim Jong-un haluaa edistää suhteita Etelä-Korean kanssa Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Herätys: Kiina vahvisti huhut Pohjois-Korean johtajan vierailusta, yllättävän moni nauttii pitkästä työmatkasta, kevätaurinko lämmittää päivällä Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Pohjois-Korean johtaja vahvisti Pekingissä: Kim halukas huippukokoukseen Trumpin kanssa Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Trump vahvisti: CIA:n johtaja tapasi Kim Jong-unin Pohjois-Koreassa Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ a b Yonhap: Pohjois-Korea keskeyttää ydin- ja ohjuskokeensa Ilta-Sanomat. 21.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Trump: Erittäin hyvä uutinen Pohjois-Korealle ja maailmalle Ilta-Sanomat. 21.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Trump: Pohjois-Korean ydinasekriisin ratkaisu vielä kaukana Ilta-Sanomat. 22.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Asiantuntija: Pohjois-Korean ydinasekokeiden lopettaminen voi olla halpaa puhetta ja lännen palkintojen kalastelua Ilta-Sanomat. 21.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Neljän kohdan julistus – lue Trumpin ja Kimin allekirjoittama paperi sanasta sanaan Ilta-Sanomat. 12.6.2018. Viitattu 12.6.2018.
- ↑ a b Ydintarkkailijoita paikalle, ei enää sotaharjoituksia – Näin Donald Trump ja Kim Jong-un sopivat verkkouutiset.fi. 6.12.2018. Viitattu 12.6.2018.
- ↑ Asiantuntija: Trumpin ja Kimin tapaaminen on jännittävä näytelmä ja pelkkää spektaakkelia Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2018.
- ↑ USA:n ulkoministeri: Pakotteita ei vähennetä ennen kuin Pohjois-Korea luopuu ydinaseista Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2018.
- ↑ Singaporen kokous keräsi kiitoksia ja aiheutti huolta Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2018.
- ↑ Kirjeenvaihtajan analyysi: Trumpin ja Kimin allekirjoittama sopimus oli ”floppien floppi” Helsingin Sanomat. 12.6.2018. Viitattu 14.6.2018.
- ↑ Tutkijat: Trumpin ja Kimin tapaaminen on vain keskustelunavaus Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2018.
- ↑ Donald Trump kirjoitti Kim Jong-unille kirjeen, jonka Yhdysvallat toimitti Pohjois-Korean ulkoministerille Helsingin Sanomat. 4.8.2018. Viitattu 11.8.2018.
- ↑ Pohjois-Korean ovela huijaus verkkouutiset.fi. 8.8.2018. Viitattu 11.8.2018.
- ↑ YK:n raportti: Pohjois-Korea kiertää pakotteita menestyksekkäästi savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 11.8.2018.
- ↑ ”Gangsterit” – Pohjois-Korea syyttää taas USA:ta verkkouutiset.fi. 13.8.2018. Viitattu 21.8.2018.
- ↑ Pohjois-Korean ja USA:n riita repesi: Väite salaisista ydinaseista verkkouutiset.fi. 20.8.2018. Viitattu 21.8.2018.
- ↑ Assessment of the Trump-Kim Hanoi Summit Center for Strategic & International Studies 28.2.2019, viitattu 4.1.2024 (englanniksi)