Pohjois-Karjalan Sähkö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjois-Karjalan Sähkö
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1946 (kaupparekisteriin)
Kotipaikka Joensuu (Rantakatu 29, 80100 Joensuu)
Toimiala sähkön tuotanto, siirto ja kauppa sekä verkoston rakentaminen
Liikevaihto Nousua 120,9 milj. euroa (2019)[1]
Henkilöstö 269 (31.12.2019)[1]
Kotisivu pks.fi

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy (PKS) on suomalainen sähköyhtiö ja yrityskonserni, jonka kotipaikka on Joensuu. Konsernin liikevaihto on noin 120 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on noin 270 henkilöä.[2][1]

Yrityksen liiketoiminta koostuu neljästä eri toiminnosta. Sähköliiketoiminta vastaa sähkön tuotannosta ja hankinnasta. Yhtiö omistaa maakunnassa kaikkiaan 10 vesivoimalaitosta, joista suurin on Kuurnan voimalaitos Pielisjoessa. PKS Sähkönsiirto Oy vastaa sähköverkon rakentamisesta sekä kunnossapidosta Pohjois-Karjalassa ja itäisessä Savossa. Verkostourakointia harjoittaa siihen erikoistunut urakointiyhtiö Enerke Oy. Sähkökauppa myy sähköenergiaa koko Suomeen.[3]

Yhtiö on perustettu 12. toukokuuta 1945 ja sen toimitusjohtajana toimii Jorma Korhonen. Yritys on saanut vihreän sähkön tuotteilleen Guarentee of origin -alkuperämerkinnän.

  • Perustettu vuonna 1945 (kaupparekisteriin 1946)
  • Liikevaihto 120,9 miljoonaa euroa (2019)[2][1]
  • Sähköverkon pituus 21 000 km
  • Omaa vesivoimantuotantoa 180 GWh
  • Henkilöstöä 269 (31.12.2019)[1]
  • Asiakkaita 86 000

PKS:n voimalaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pielisjoessa: [4]

Jänisjoessa:[4]

  • Ruskeakosken voimalaitos
  • Saarion voimalaitos
  • Vihtakosken voimalaitos
  • Vääräkosken voimalaitos

Höytiäisellä: [4]

  • Puntarikosken voimalaitos

Puhoksessa: [4]

  • Puhoksen voimalaitos

Nurmeksessa [4]

  • Kuokkastenkosken voimalaitos
  • Louhikosken voimalaitos

Heinävedellä [4]

  • Palokin voimalaitos

Outokummun kuparikaivoksen perustamisella v. 1913 oli keskeinen sija maakunnan sähköistämisessä. Kaivoksen sähköntarve oli suuri ja sitä yritettiin aluksi tyydyttää oman höyryvoimalaitoksen avulla. Ennen pitkää sähköä tarvittiin kuitenkin enemmän, kuin oli mielekästä yrittää itse Outokummussa tuottaa. Imatran Voima Osakeyhtiö rakensi 110 kV johdon Imatralta Varkauteen ja Outokumpu Oy rakensi itse 45 kV johdon Varkauden ja Outokummun välille vuonna 1934. Tätä kautta saatua sähköä riitti jaettavaksi paitsi outokumpulaisille ja lähiympäristön asukkaille myös Liperiin. Johto oli myös yhteys valtakunnanverkkoon, millä olikin suuri merkitys Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:tä perustettaessa.

Höytiäisen lasku-uomassa sijaitseva Puntarikoski oli ensimmäisiä kohteita Pohjois-Karjalassa, jonka vesivoima haluttiin valjastaa laajamittaiseen sähköntuotantoon. Koski varattiin aluksi Outokummun kaivoksen tarpeisiin ja sittemmin se oli vuokrattuna Joensuun kaupungille. 1930-luvun lamavuodet kuitenkin taittoivat kaupungin suunnitelmat voimalaitoksen rakentamisesta.

Liperissä toiminut Liperin Sähkövoima Oy oli aloitteentekijänä käynnistettäessä syksyllä 1942 neuvottelut Liperin ja Joensuun sekä niiden naapurikuntien yhteisestä voimayhtiöstä, joka ottaisi Puntarikosken rakentaakseen. Ajatuksella oli vastustustakin voitettavanaan, mutta sähköä kuitenkin haluttiin, ja kun Outokumpu Oy ilmoitti olevansa valmis toimittamaan sitä laajalle alueelle, alkoi käytännön työ maakunnallisen sähköyhtiön perustamiseksi. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n perustava kokous pidettiin 12.5.1945. Kokoukseen osallistuivat useimmat Pohjois-Karjalan kunnista, kuntia Itä-Savosta, Joensuun kaupunki sekä joukko maakunnassa toimineita teollisuus- ja liikeyrityksiä.

Yhtiön toimitusjohtaja kasvun ja kehittymisen kannalta tärkeiden vuosikymmenten ajan, 1950-luvun alusta aina 1970-luvun lopulle, oli teollisuusneuvoksen arvonimen saanut Onni Mäkelä.[5]

  • Pekka Kauppinen: Muutoksen virrassa, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 1945-1995. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 1995. ISBN 9789519732206.
  1. a b c d e Vuosikertomus - Konsernin avainluvut Pohjois-Karjalan Sähkö, pks.fi. Viitattu 15.7.2020.
  2. a b Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Taloussanomat, is.fi. Viitattu 15.7.2020.
  3. Arkistoitu kopio Pohjois-Karjalan Sähkö, pks.fi. Arkistoitu 24.9.2020. Viitattu 15.7.2020.
  4. a b c d e f Vesivoimalat Pohjois-Karjalan Sähkö, pks.fi. Viitattu 15.7.2020.
  5. Biografia-sampo: Onni Mäkelä Viitattu 6.11.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]