Plaani Küläjärv

Plaani Küläjärv
Valtiot	Viro
Maakunnat	Võrumaa
Kunnat	Rõugen kunta
Koordinaatit	57°40′39″N, 27°04′35″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue	Piusa jõen valuma-alue
Laskujoki	Piusa jõgi
Järvinumero	VEE2145300
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	244,6 m mpy.
Pituus	0,38 km
Leveys	0,26 km
Rantaviiva	3,525 m
Pinta-ala	23,3 ha
Tilavuus	0,0008 km³
Keskisyvyys	3,3 m
Suurin syvyys	3,9 m
Valuma-alue	1,4 km²
Saaria	3
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Küläjärv, tai erotukseksi Vällämäe Küläjärvestä myös Plaani Küläjärv, toisinaan myös Plaani järv tai Suurjärv, on järvi Virossa Võrumaassa Rõugen kunnassa. Järvi on Piusa jõen lähdejärvi.

Maantietoa

Järvi on 570 metriä pitkä, 380 metriä leveä ja sen pinta-ala on 23 hehtaaria. Sen keskisyvyys on 3,3 metriä ja syvimmillään se on 3,9 metriä syvä. Järven pohja on melko tasainen, mutta ympäristössä on korkeita mäkiä. Eteläpuolinen Plaanin kylä sijaitsee peltoineen tasalakisen mäen päällä. Järveen viettää koko etelärannan mittainen noin 20 metriä korkea jyrkkä rinne. Järven länsirannalla sijaitsee kaksi pientä metsäkukkulaa, joiden huiput ovat 20 metriä järven yläpuolella. Järven pohjoispuolella Villan kylä kohoaa Vaartsmäen takana Jaanimäellä yli 30 metrin korkeudelle vedenpinnasta. Villan kylän pellot viettävät järven rantaan. Sen sijaan Plaanin ja Kõomäen kylien pellot viettävät sinne vain osittain. Saaria on kolme ja niiden yhteispinta-ala on 0,9 hehtaaria. Suurin saarista sijaitsee poikittain järven pohjoispään lahdensuulla niin, että tämän ruovikkosaaren kummaltakin puolelta jää pienet salmet liikkumiseen järvenosasta toiseen. Pohjoisosa on ilmakuvissa vesikasvillisuuden peitossa . Läntisessä salmessa sijaitsee pienin luotomainen saari. Kolmas saari on suosaari, joka sijaitsee aivan etelärannan tuntumassa. Haanjan ja Ruusmäen välinen tie kulkee itärantoja seuraten ja tie ylittää Piusa jõen luusuan. Luusuassa sijaitsee yksinäinen tila, joka on järven rannoilla ainoa. Tiestä haarautuu Rõugeen johtava tie, joka seuraa pohjoisrantoja.

Luontoarvoja

Küläjärv luokitellaan limnologisesti lievästi dystrofiseksi järveksi, jossa järven vedessä on pienet humuspitoisuudet (vir. semidüstroofne tai poolhuumustoiteline, SD).

Historiaa

Suullinen traditio kertoo järvessä sijaitsevasta aikoinaan veden alle jääneestä kylästä sekä kalastajista, jotka ovat nähneet ja nostaneet järvestä sahattua puutavaraa. Lisäksi on pintaan noussut pohjassa seisoneita paaluja, joissa on ollut vielä verkonriekaleita kiinni. Aikoinaan eräs kalastaja huomasi veden alla seinän rakenteita ja siinä oviaukon. Järven itärannan vedenalaisella niemellä (!) on väitetty ollen paalujen varaan pystytettyjä asumuksia. Tarinoiden todenperäisyyttä tutkittiin vuonna 2002, mutta mitään tarinoissa kuvailuja vedenalaisia rakenteita ei löytynyt. Sen sijaan keskeltä järveä löytyi kahden metrin syvyydestä pohjaan työnnettyjä paaluja, jotka muodostivat kolme perinteistä katiskaa. Niitä on käytetty Baltiassa mesoliittiselta kaudelta lähes nykypäiviin asti rakenteeltaan ja materiaaliltaan samanlaisena.

Vesistösuhteita

Küläjärv sijaitsee Piusa jõen valuma-alueella siten, että sen on Piusa jõen lähdejärvi. Piusa jõgi laskee Pihkovanjärveen, jonka Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.

Küläjärven pohjoisosaan tulee kolme pelto-ojaa. Koillisesta tulee oja Kalmatõ läte nimisestä lammesta, jonne on johdettu Villan muiden lampien vesi. Luoteesta tulee toinen oja, joka yhtyy Käärakun kylässä monesta eri ojasta. Ojien lähteenä on paikalliset lammet, joista Peräjärv on suurin. Kolmas oja on lyhyt kuivatusoja. Küläjärven laskuoja alkaa järven itärannasta ja se laskee 800 metrin päässä Alasjärveen. Ojalla on pudotusta 4,4 metriä. Koska Piusa jõgi saa alkunsa järvestä, voidaan laskuojaa kutsua Piusa jõeksi.