Pjotr Veršigora

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pjotr Veršigora neuvostoliittolaisessa postimerkissä.

Pjotr Petrovitš Veršigora (ven. Пётр Петро́вич Верши́гора́; 16. toukokuuta (J: 3. toukokuuta) 1905 Severinovkan kylä Moldaviassa – 27. maaliskuuta 1963 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Pjotr Veršigora syntyi opettajaperheeseen. Vuonna 1930 hän valmistui Odessan konservatorion ohjaajalinjalta ja vuonna 1938 Moskovan elokuva-akatemiasta. Hän työskenteli näyttelijänä ja ohjaajana. Toisen maailmansodan aikana Veršigorasta tuli yksi partisaaniliikkeen johtajista ja vuonna 1943 ukrainalaisen partisaanidivisioonan komentaja.[1] Samana vuonna hän liittyi NKP:n jäseneksi.[2] Vuonna 1944 Veršigora sai Neuvostoliiton sankarin arvonimen ja sodan lopussa hän oli kenraalimajuri. Vuosina 1945–1947 hän kävi pääesikunnan akatemian ja työskenteli vuoteen 1954 saakka sen opettajana.[3]

Veršigoran dokumenttiromaani ”Heillä on puhdas omatunto” (Ljudi s tšistoi sovestju, 1946) sai Stalin-palkinnon vuonna 1947.[2] Sen alkuperäinen versio on todenmukainen partisaanitaistelujen kuvaus, mutta myöhemmin kirjailija joutui muokkaamaan teosta virallisen linjan mukaiseksi.[4] Kirjan jatko-osia ovat Karpatski reid (”Karpaattien retki”, 1950) ja Reid na San i Vislu (”Retki Sanille ja Veikselille”, 1959). Sotakuvausten lisäksi Veršigora on kirjoittanut myös kotiin palaavaan rintamamiehen ja byrokratian törmäystä käsittelevän romaanin Dom rodnoi (”Koti”, 1962). Sodan jälkeen hän puolusti aktiivisesti vainon kohteeksi joutuneita entisiä partisaaneja.[3]

Suomennettu teos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Heillä on puhdas omatunto. Suom. L. Helo. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1949.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 1, s. 282–283. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X
  2. ↑ a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 4, s. 568. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1971.
  3. ↑ a b Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 1, s. 283. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006993-X
  4. ↑ Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 160. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pjotr_Veršigora&oldid=22760833”