Pjotr Semjonov-Tjan-Šanski

Pjotr Petrovitš Semjonov-Tjan-Šanski
Henkilötiedot
Syntynyt	14. tammikuuta 1827 Rjazanin kuvernementti, Venäjän keisarikunta
Kuollut	11. maaliskuuta 1912 (85 vuotta) Pietari
Koulutus ja ura
Tutkimusalue	Maantiede, kasvitiede ja tilastotiede
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Pjotr Petrovitš Semjonov-Tjan-Šanski (ven. Пётр Петрович Семёнов-Тян-Шанский; 14. tammikuuta (J: 2. tammikuuta) 1827 Rjazanin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 11. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1912 Pietari) oli venäläinen maantieteilijä ja tilastotieteilijä. Hän tuli tunnetuksi Keski-Aasian Tienšanin vuoriston tutkimusmatkastaan vuonna 1857.

Elämä ja ura

Semjonov väitteli filosofian tohtoriksi Pietarissa vuonna 1851. Vuodesta 1849 hän oli Venäjän maantieteellisen seuran jäsen ja kirjastonhoitaja, ja vuosina 1863-1872 seuran fyysisen maantieteen osaston sihteerinä hän sai tehtäväkseen laatia modernisoidun version Karl Ritterin tuolloin pari vuosikymmentä vanhasta Aasia-teoksesta, joka käsitteli Venäjän Aasiaa ja sen naapurimaita. Tätä tehtävää varten hän opiskeli kolme lukukautta Berliinissä Ritterin, Heinrich Ernst Beyrichin, Gustav Rosen ja Heinrich Wilhelm Doven johdolla ja teki matkoja Sleesian hiilikaivosalueille ja Vesuviukselle.

Julkaistuaan Ritterin "Aasian" ensimmäisen osan vuonna 1856 hän lähti Keski-Aasiaan, tutki Issyk Kulin ympärillä olevia vuoristoja ja eteni Kirgisian vuoristoon ja Tienšaniin ilmeisesti ensimmäisenä eurooppalaisena, ja havaitsi, että Alexander von Humboldtin niukkoihin kiinalaisiin tietoihin perustunut olettamus, jonka mukaan vuoristoissa oli vielä aktiivisia tulivuoria, oli täysin perusteeton.

Semjonov sai tehtäväkseen toimittaa "Venäjän keisarikunnan maantieteellis-tilastollisen käsikirjan" (viisi nidettä, 1863-1885). Vuosina 1864-1880 hän toimi Venäjän sisäministeriön tilastokomitean johtajana ja organisoi tieteelliselle perustalle aiemmin hyvin puutteelliset maan viralliset tilastot. Hänen johdollaan toteutettiin muun muassa ensimmäinen maanomistusta koskeva tutkimus, ja hän ehdotti Venäjän jakamista luonnollisiin maantieteellisiin ja kulttuurihistoriallisiin alueisiin.

Vuodesta 1863 lähtien hän oli Venäjän edustaja kansainvälisissä tilastokongresseissa, ja vuosina 1876-1897 hän toimi sisäministeriön tilastoneuvoston puheenjohtajana ja järjesti vuonna 1897 Venäjän ensimmäisen väestönlaskennan, jonka tulosten käsittelyyn hän ei kuitenkaan osallistunut, koska hänet nimitettiin samana vuonna Venäjän valtakunnanneuvoston jäseneksi. Vuodesta 1873 kuolemaansa saakka hän oli Venäjän maantieteellisen seuran varapuheenjohtaja ja kirjoitti seuran historian sen ensimmäisten viidenkymmenen vuoden ajalta (kolme nidettä, 1896).

Semjonovin viimeisiä töitä on "Rossija", Venäjän maantieteellinen, geologinen, tilastollinen, etnografinen, taloudellinen ja historiallinen kuvaus, joka on julkaistu 22 niteessä ja joka on varustettu runsaasti kartoilla, kaavioilla ja muulla kuvituksella. Hän oli myös hyönteistutkija ja -keräilijä sekä hollantilaisten ja flaamilaisten taiteilijoiden maalausten keräilijä ja tuntija, joista hän kirjoitti tutkimuksen.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pjotr Semjonov-Tjan-Šanski Wikimedia Commonsissa