Pispalan työväentalo
| Pispalan työväentalo | |
|---|---|
| Osoite | Pispalanvaltatie 54 |
| Sijainti | Tampere |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1905/1912 |
| Purkuvuosi | 1962 |
| Omistaja | Pispalan Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
 |
|
Pispalan työväentalo oli Tampereen Pispalassa sijainnut työväentalo. Nykyään sen paikalla sijaitsee kerrostalo. Työväentalolla järjestettiin kokouksia, juhlia ja iltamia. Lisäksi siellä toimivat urheiluseura Pispalan Tarmo, Pispalan Työväen Sekakuoro, monet kerhot ja Pispalan Työväen Näyttämö.[1]
Rakentaminen ja alkuperäinen käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pispalan Työväenyhdistys perustettiin 19. lokakuuta 1902. Aluksi yhdistys vuokrasi A. Jäppiseltä huoneuston lukutupaa ja kirjastoa varten.
Omaa taloa ryhdyttiin puuhaamaan jo vuonna 1903, ja sitä varten ostettiin Hatanpään maalla olleet rakennustontit 42–45. Talon vihkiäisjuhla pidettiin 29.–30. huhtikuuta 1905. Talo kuitenkin paloi jo 14. kesäkuuta 1910. Välittömästi ryhdyttiin puuhaamaan uutta taloa, jonka vihkiäisjuhla pidettiin elokuussa 1912. Työn urakoi rakentaja Wilho Lahtinen. Vuonna 1913 taloa kohennettiin: asennettiin sähkövalot, maalattiin ja numeroitiin penkit sekä hankittiin parvelle uudet penkit. Maaliskuussa 1915 päätettiin hankkia talolle biljardipeli, jolle varustettiin oma huone.[1] Näyttämötoiminta oli alusta lähtien tärkeässä roolissa. Vappujuhlia vietettiin yhdessä tamperelaisten kanssa Pyynikillä, Termopyleen kentällä, mutta niitä jatkettiin vappuiltana omalla talolla.
Pispala kuului vuodesta 1921 Pirkkalan pitäjästä erotettuun Pohjois-Pirkkalaan, kunnes se liitettiin vuoden 1937 alusta Tampereeseen. Nämä kuntaliitokset vaikuttivat yhdistyksen toimintaan vaaleissa.
Omistuskiistat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syyskuussa 1917 talo jouduttiin luovuttamaan venäläiselle sotaväelle muodollista 400 markan korvausta vastaan, ja sisällissodan jälkeen voittajat ottivat sen haltuunsa. Kun talo palautui takavarikosta, Pispalan Työväenyhdistyksen radikaalit jäsenet ajoivat läpi sääntömuutoksen, jolla työväenyhdistys muutettiin ”taloudelliseksi yhdistykseksi”, jonka keskeinen tehtävä oli Työväentalon ylläpitäminen. Sosiaalidemokraatit menettivät talon hallinnan, sillä he eivät enää tunteneet yhdistystä omakseen ja perustivat sen kilpailijaksi Pispalan sos.dem. Työväenyhdistys ry:n 25. huhtikuuta 1923.[1]
työväentalon taloudellinen tilanne heikkeni 1920-luvun lopulla. Se suljettiin heinäkuussa 1930 viranomaisten määräyksestä, koska sitä pidettiin kommunistisena, ja kaikki talossa toimineet yhdistykset lakkautettiin lukuun ottamatta Pispalan Sos.dem. Työväenyhdistystä. Koko Pispalan Työväenyhdistyksen omaisuus määrättiin luovutettavaksi valtiolle. Yhdistys joutui etsimään muita kokoustiloja, teki yhteistyötä Tahmelan Työväenyhdistyksen kanssa ja piti kokouksia Tahmelan työväentalolla. Huhtikuussa 1932 Pispalan työväentaloa uhkasi konkurssi ja sitä pelastamaan perustettiin yksityisistä henkilöistä kokoonpantu O.Y. Pispalan Kannas, jonka onnistui lunastaa talo huutokaupassa. Pispalan Sos.dem. Työväenyhdistys vuokrasi taloa omaa toimintaansa varten. Vähitellen se jäi ainoaksi vuokralaiseksi. Vuonna 1933 perustettiin naisjaosto ja lastenosasto Riento sekä Pispalan Työväenjärjestöjen Näyttämö.[1]
Lokakuussa 1939 Pispalan työväentalo otettiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin kutsuttujen reserviläisten majoituspaikaksi. Joulukuussa talo luovutettiin takaisin, mutta kun sodan vuoksi oli tanssikielto ja miehiä rintamalla, talo jätettiin kylmilleen talveksi 1939–1940. Kesällä 1940 työväentalo oli taas sotaväen majoituskäytössä. Jatkosodan aikana työväentalo oli jälleen kylmillään. Kesällä 1943 se oli Inkeristä siirrettyjen pakolaisten sijoituspaikkana.[1]
Sodan jälkeen työväentalo palautui jälleen alkuperäiseen käyttöön 1. helmikuuta 1945 lähtien ja omistusasia nousi jälleen esiin. Sekä sosialidemokraatit että kommunistit perustivat niin sanotut taloudelliset yhdistykset. Sosialidemokraattien taloudellisen yhdistyksen takana olivat Pispalan sos.dem. Työväenyhdistys, Pispalan sos.dem. Nuoriso-osasto sekä vuonna 1945 perustettu Pispalan sos.dem. Toveriseura. Niiden perustaman taloudellisen yhdistyksen nimeksi tuli Työväenyhdistys Taisto ry, ja tälle yhdistykselle Pispalan Kannas Oy myi Pispalan Työväentalon vuoden 1945 lopussa. Työväentalon hallinta siirtyi täten uudelleen sosialidemokraateille. Työväenyhdistys Taisto myi vuonna 1951 Työväentalon kiinteistön ja irtaimiston Tampereen Sos.dem. Kunnallisjärjestölle, joka otti vastatakseen yhdistyksen pankkilainat. Pispalan sos.dem. Työväenyhdistys jatkoi talossa toimintaansa vuokralaisena.[1]
Purkaminen ja työväenyhdistyksen myöhempi toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväentalo purettiin vuonna 1962 ja paikalle rakennettiin kerrostalo. Sen kellarikerroksesta saatiin kerhohuone, jossa toimintaa jatkettiin vuodesta 1965 lähtien. Pispalan Työväen Sekakuoro ja Pispalan Työväen Näyttämö joutuivat kuitenkin tilanpuutteen vuoksi lopettamaan toimintansa. Kesällä 1999 Pispalan sos.dem. Työväenyhdistys joutui luopumaan käyttöoikeudestaan Pispalan kerhohuoneeseen omistussuhteiden muuttuessa. Toimintaa on sen jälkeen ollut muun muassa Tampereen työväentalolla.[1]