Piraija (elokuva)
| Piraija | |
|---|---|
| Piranha | |
 |
|
| Ohjaaja | Joe Dante |
| Käsikirjoittaja | John Sayles[1] |
| Tuottaja | Jon Davison |
| Säveltäjä | Pino Donaggio |
| Kuvaaja | Jamie Anderson |
| Leikkaaja | Joe Dante |
| Pääosat | Bradford Dillman, Heather Menzies, Kevin McCarthy, Keenan Wynn, Dick Miller |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | United Artists |
| Levittäjä | New World Communications |
| Ensi-ilta | 3. elokuuta 1978 |
| Kesto | 94 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Seuraaja | Piranha II: Lentävät tappajat |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Piraija (Piranha) on vuonna 1978 tehty kauhukomedia parvesta tappajapiraijoja. Elokuvan ohjasi Joe Dante ja sen pääosia näyttelivät Bradford Dillman, Heather Menzies, Kevin McCarthy, Keenan Wynn ja Dick Miller. Elokuvan tuotti Roger Corman. Piraija on parodia vuoden 1975 elokuvasta Tappajahai (Jaws). James Cameron ohjasi elokuvalle jatko-osan nimeltä Piranha II: Lentävät tappajat.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaksi nuorta saapuu yöllä armeijan hylättyyn tukikohtaan. He päättävät ottaa paikassa olevasta uima-altaasta ilon irti ja menevät sinne naku-uinnille. He eivät tiedä, että karmiva salaisuus vaanii heidän allaan ennen, kuin se nousee ja ahmaisee heidät kitaansa. Kun nuorten kauhunhuudot kiirivät punaisen veden pinnalla, valot laitetaan päälle ja selviää, että rakennus on kaukana hylätystä ja tyhjästä.
Vakuutusalan tutkija Maggie McKeown lähetetään etsimään kahta nuorta patikoijaa, jotka katosivat lähellä Lost River Lakea. Hän palkkaa juron, korvessa asuvan Paul Groganin oppaakseen. Tutkiessaan aluetta he löytävät hylätyn armeijan laitoksen. Ainut asukas on tohtori Robert Hoak, entinen huippusalaisen projektin johtaja. Projektin tarkoituksena oli kasvattaa kylmän veden piraijoja Vietnamin sotaan. Projekti lopetettiin jo vuosia sitten, mutta Hoak oli jatkanut lihansyöjäkalojen kasvattamista.
Tutkiessaan päärakennusta Maggie ja Paul vapauttavat vahingossa piraijat paikalliseen jokeen, joka johtaa järvelle, jossa lasten kesäleiri ja vastikään avattu lomakohde voivat tarjota nälkäisille lihansyöjille paljon kalanruokaa. Maggie ja Paul juoksevat varoittamaan paikallisia, mutta heidän varoituksensa menevät kuuroille korville... kunnes piraijat saavuttavat uimarit.
Hyökkäyksen jälkeen Paul ja Maggie keksivät päästää kaiken jätevesialtaan veden järveen, koska Paulin mukaan se tappaa kaiken vedessä olevan. Päästyään jätevesialtaalle Paul sitoo ympärilleen köyden ja sukeltaa jokeen. Sitten hän vapauttaa jätevedet, ja pian sen jälkeen joutuu piraijojen hyökkäyksen kohteeksi. Maggie hyppää veneeseen ja poimii Paulin sen kyytiin.
Päästyään kuivalle maalle Paul autetaan paareille. Elokuvan lopussa uutistoimittaja puhuu valtion tiedemiehelle tapahtumasta (joka mainitsi Maggielle työskennelleensä tohtori Hoakin kanssa), ja tiedemies kertoo, ettei ole enää vaaraa eikä pelätä tarvitse. Elokuva loppuu näkyyn merelle, ja kuuluu ääniä, joita piraijat tekivät ennen hyökkäämistään. (Se siis viittaa siihen, että jotkut piraijat selvisivät jätevesimyrkytyksestä...)
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bradford Dillman | … | Paul Grogan |
| Heather Menzies | … | Maggie McKeown |
| Kevin McCarthy | … | tohtori Robert Hoak |
| Keenan Wynn | … | Jack |
| Dick Miller | … | Buck Gardner |
| Barbara Steele | … | tohtori Mengers |
| Belinda Balaski | … | Betsy |
| Melody Thomas Scott | … | Laura Dickinson |
| Bruce Gordon | … | Colonel Waxman |
| Barry Brown | … | sotamies |
| Luke Strotz | … | kapteeni Coleslaw |
| Paul Bartel | … | herra Dumont |
Arvioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Video-oppaassa vuodelta 1994 Kari Salminen kuvaa Piraijaa hyvän käsikirjoituksen varassa toimivana halpaelokuvana ja antaa sille kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Interview with Belinda Balaski (Arkistoitu – Internet Archive)