Piraattikirje
Piraattikirje on tekijänoikeuden loukkauksesta lähetettävä huomautus, joka saattaa sisältää maksuvaateen. Tekijänoikeuksien haltijoita edustavat asianajotoimisto käyttävät Suomessa piraattikirjeistä nimeä tekijänoikeuskirje.
Piraattikirjeet Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vertaisverkkojen dataliikennettä seuraavat valvontayritykset keräävät elokuvia luvattomasti lataavien sekä jakavien henkilöiden IP-osoitteita.[1] Valvontayrityksen kanssa yhteistyössä toimiva lakitoimisto lähettää kerätyn datan perusteella markkinaoikeuteen tietopyynnön, jossa vaaditaan operaattoria luovuttamaan IP-osoitteiden haltijoiden yhteystiedot.[2][3] IP-osoitteiden hankkimisen markkinaoikeudelta mahdollistava tietopyyntö perustuu vuonna 2006 tehtyyn lakimuutokseen, jonka taustalla on EU-direktiivi.[2] Suomessa toimiva lakitoimisto lähettää tekijänoikeuksia loukanneen IP-osoitteen omistajalle niin kutsutun piraattikirjeen, jossa vaaditaan sopimaan asiat tekijänoikeuksien haltijoiden kanssa maksamalla jaettujen tiedostojen määrästä riippuen 600–3000 euron hyvitys- ja korvausmaksu.[4][3][5] Lakitoimistolla ei ole oikeutta sakottaa suomalaisia tekijänoikeuksien loukkauksesta,[4] joten piraattikirjeet sisältävät yleensä uhkauksen oikeudenkäynnistä, jos sovittelutarjoukseen ei suostuta eräpäivään mennessä.[6] Suomessa piraattikirjeitä lähetti pitkään vain Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus, mutta vuonna 2014 myös lakitoimisto Hedman Partners alkoi lähettää piraattikirjeitä.[6] Sittemmin piraattikirjeitä ovat alkaneet lähettäneet Tekijänoikeusturva TOT, Adultia ja tanskalainen Njord.[7][8] Näistä Adultia on erikoistunut pornoon,[7] mutta myös Hedman Partners lähetti alkuun piraattikirjeitä pornoa vertaisverkossa jakaneille.[5]" Piraattikirjeitä saaneita on erikoistunut edustamaan Turre Legal.[9]
IP-osoitteeseen liittyviä ongelmia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Markkinaoikeudelta saatetaan pyytää kerralla jopa tuhansien IP-osoitteiden tiedot,[10] joten niiden luovuttamisessa saattaa käydä virheitä.[7] Tietopyyntöjen suuren määrän vuoksi markkinaoikeuden voi olla hankala määrittää, täyttyykö tekijänoikeuslaissa (60 a § – Yhteystietojen luovuttaminen) tarkoitettu merkittävä jakaminen jokaisen pyydetyn IP-osoitteen kohdalla.[10] Piraattikirjeet lähetetään toisinaan pyyntöhetken IP-osoitteen perusteella, jotka eivät aina vastaa epäillyn tekijänoikeuden loukkauksen omistajan IP-osoitetta.[11] Piraattikirjeen saaneen voi olla hankala saada tietoa sen todenperäisyydestä, sillä operaattorit eivät välttämättä luovuta tietoa siitä, kuuluuko piraattikirjeessä todisteena mainittu IP-osoite todella väitetylle henkilölle.[3] Euroopan unionin tuomioistuimen syyskuussa 2016 tekemän ratkaisun mukaan IP-osoitteen omistaminen ei yksinään riitä osoittamaan syyllisyyttä rikokseen.[12]
Oikeustapauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisestä Suomessa oikeuteen menneestä tapauksesta tuli tuomio 2016, jolloin tekijänoikeuksia loukannut tuomittiin maksamaan 600 euroa korvauksia ja 32 362 euroa oikeudenkäyntikuluja Black Sails -sarjan kymmenen jakson ja Tanssi haudoilla -elokuvan levittämisestä.[13][14] Elokuvayhtiöt Scanbox ja Starz vaativat teosten levittämisestä aluksi 8 500 euroa korvauksia, mutta markkinaoikeus kohtuullisti summaa.[15] Se piti kohtuullisena hyvityssummana elokuvateoksen osalta 100 euroa ja televisiosarjan yhden jakson osalta 50 euroa.[13] Markkinaoikeuden päätös perustui vain syytetyn todennäköiseen syyllisyyteen, sillä piraattikirjeen tapaisessa riita-asiassa ei vaadita täysin aukottomia todisteita.[15]
Helmikuun 2017 alussa markkinaoikeus antoi vapauttavan päätöksen oikeuteen edenneestä piraattikirjetapauksesta ja tuomitsi Hedman Partnersin edustaman elokuvayhtiön maksamaan 28 000 euroa vastapuolen oikeudenkäyntikuluja.[16] Kantaja ei onnistunut esittämään riittävän vahvaa näyttöä, että syytetty IP-osoitteen omistaja olisi henkilökohtaisesti ladannut väitetyt jaksot ja käyttänyt väitettyä Transmission-ohjelmaa.[17] Syytetty käytti tekohetkellä avointa WLAN-verkkoa, johon kuka tahansa saattoi liittyä jopa 300 metrin etäisyydeltä.[14] Kantaja oli vaatinut tapauksessa korvauksia 750 euroa televisiosarjan jaksoa kohti ja 1 000 euroa yhdestä elokuvasta.[14] Myöhemmin helmikuussa 2017 elokuvayhtiö Scanbox A/S luopui kanteestaan lähes identtisessä tapauksessa ja suostui maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut.[18] Tuolloin väitetysti vuosina 2014–2016 tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia internetissä jakanut 50-vuotias mies oli oleskellut valtaosan väitetyn rikoksen tapahtuma-ajasta pois kotoaan, jossa oli ollut avoin WLAN-verkko.[18]
Valtaosa markkinaoikeuteen vireille laitetuista hyvityskanteista on sovittu oikeuden ulkopuolella.[19]
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Piraattikirjeitä on kutsuttu myös kiristyskirjeiksi, sillä niissä uhataan oikeuskanteen nostamisella, jos vaadittua maksua ei makseta.[20] Piraattipuolueen aktiivi Janne Paalijärven mukaan piraattikirjebisnes perustuu siihen, että ”harva kehtaa myöntää katsovansa pornoa ja maksaa mieluummin satojen eurojen suojelurahat.”[21] Piraattikirjeoikeudenkäynneissä liikkuu paljon rahaa,[19] joten oikeudenkäynneissä eri puolilla olevilla asianajotoimistoilla on internetissä epäilty olevan sopimus voittojen jakamisesta.[22] Electronic Frontier Finlandin puheenjohtaja Timo Karjalaisen mukaan piraattikirjeet kohtelevat kaikkia vertaisverkossa toimiva suurina levittäjinä, vaikka suurin osa niiden käyttäjistä lähinnä lataa tiedostoja itselleen ja tulee samalla vertaisverkon rakenteen takia levittäneeksi niitä eteenpäin.[5] Hänen mukaansa tekijänoikeuksien haltijat liioittelevat säännöllisesti piraattien tekemiä rikkomuksia markkinaoikeudelle saadakseen liittymänhaltijoiden tiedot markkinaoikeudelta.[5]
Vuoden 2017 alussa opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi verkkosivuilleen piraattikirjeistä kertovan lyhyen UKK-osion ja perusti asiaa tutkivan työryhmän, sillä sen mukaan kuluttajien oikeusturva ei toteutunut. Piraattikirjeissä annettiin OKM:n mukaan usein käsitys, että epäillyn syyllisyys oli jo todistettu.[23]
Piraattikirjeet ulkomailla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen lisäksi piraattikirjeitä on lähetetty muun Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.[24] Scanboxin toimitusjohtaja Torben Thorup Jørgensenin mukaan piraattikirjeiden lähettäminen aloitettiin Saksassa 2011–2012.[19] Hedman Partnersin lakimies Joni Hatanmaan mukaan Saksassa vertaisverkkojen kautta tapahtuvan piratismin määrä on vähentynyt 2000-luvun huippuvuosista piraattikirjeiden ja niiden pelotteena toimivien oikeudenkäyntien takia.[6] Ruotsissa piraattikirjeitä lähettäneet Scanboxin yhteiskumppani Gothia joutui lopettamaan toimintansa 2016 julkisen painostuksen ja lakimiestensä saamien tappouhkausten takia.[19][12]
Varoituskirjeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ranskassa HADOPI-virasto on lähettänyt vuodesta 2010 alkaen tekijänoikeuksia loukanneille varoituskirjeitä. Kolmannen varoituskirjeen jälkeen voidaan harkita teknisiä rajoituksia, joista ankarin on verkkoyhteyden katkaiseminen. Vuoden 2011 aikana vertaisverkkopiratismi väheni Ranskassa tutkimuksesta riippuen 43–66 prosenttia. Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 95 prosenttia ensimmäisen varoituskirjeen saajista lopettaa laittoman lataamisen ja jakamisen.[25]
Yhdysvalloissa monet suuret internet-palveluntarjoajat alkoivat vuonna 2013 lähettää varoituskirjeitä tekijänoikeuksia loukanneille. Kuuden varoituskirjeen jälkeen tekijänoikeuksia loukanneille saattoi tulla konkreettisia seurauksia, kuten verkkoyhteyden väliaikainen katkaiseminen. Center for Copyright Information lopetti varoituskirjeiden lähettämisen vuoden 2017 alussa.[26]
Britanniassa otettiin vuoden 2017 alussa käyttöön operaattorien lähettämät piraattikirjeet, joiden avulla tekijänoikeuksia loukanneita valistetaan tekojensa seurauksista. Mikäli tekijänoikeuksien loukkaaminen jatkuu, uusi kirje lähetetään 20 päivän kuluttua. Näihin kirjeisiin ei kuitenkaan sisälly uhkaa rangaistuksesta, jos kirjeen saanut ei lopeta tekijänoikeuksien loukkaamista.[27]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lundell, Tiina: Saksalaiset valvontayritykset elokuvapiraattien jäljillä MOT. 13.4.2017. Yleisradio. Arkistoitu Viitattu 26.4.2017.
- ↑ a b Lumme, Hanna: Selvityskirjeitä musiikin laittomasta jakamisesta lähettänyt: "Kukaan ei joudu syyttömänä korvausvelvolliseksi" Yle Uutiset. 11.12.2015. Arkistoitu Viitattu 23.4.2017.
- ↑ a b c Raeste, Juha-Pekka: Juristit vaativat sarjoja ja elokuvia ladanneilta rahaa uhkauskirjeillä – ”Lakimieheltä on turha kysyä moraalista” Helsingin Sanomat. 20.1.2017. Arkistoitu Viitattu 26.4.2017.
- ↑ a b Mäntymää, Eero: Latasitko netistä "ilmaisen" elokuvan? Siitä saattaa kohta ihan oikeasti joutua oikeuteen Yle Uutiset. 5.7.2016. Arkistoitu Viitattu 23.4.2017.
- ↑ a b c d Lapintie, Lassi: Suomalainen lakitoimisto uhkailee piraateiksi väitettyjä - Digitoday: jo sata kirjettä viikossa Iltalehti. 9.9.2015. Arkistoitu Viitattu 30.4.2017.
- ↑ a b c Pitkänen, Perttu: Suomalaispiraateille jo sata kirjettä viikossa – seuraavaksi oikeudenkäyntien aalto Taloussanomat. 8.9.2015. Arkistoitu Viitattu 30.4.2017.
- ↑ a b c Kärkkäinen, Henrik: Jo kymmenen tuhatta piraattikirjettä lähetetty? ”Operaattorit tehneet virheitä yhteystietojen luovutuksessa” Digitoday. 19.1.2016. Arkistoitu Viitattu 23.4.2017.
- ↑ Lundell, Tiina: Lakitoimistot vaitonaisia maksetuista hyvitysmaksuista MOT. 10.4.2017. Yleisradio. Arkistoitu Viitattu 26.4.2017.
- ↑ Kallio, Henripekka: Katsotko luvatta? Piraattikirjeillä kerätään jo miljoonia euroja korvauksia suomalaisilta Aamulehti. 7.1.2017. Arkistoitu Viitattu 23.4.2017.
- ↑ a b Pitkänen, Manu: MOT-dokumentti: Näin toimii Suomessa jylläävä piraattikirjebisnes AfterDawn. 11.4.2017. Arkistoitu Viitattu 25.4.2017.
- ↑ Talasterä, Johanna: Syytön perhe uhattiin haastaa oikeuteen tuhansien kappaleiden lataamisesta nettiin Yle Uutiset. 11.12.2015. Arkistoitu Viitattu 23.4.2017.
- ↑ a b Raeste, Juha-Pekka: Elokuvien ja tv-sarjojen levittäjä puolustaa suomalaiskoteihin lähettyjä tuhansien eurojen uhkauskirjeitä – ”Ainoa tarkoitus on rajoittaa piratismia” Helsingin Sanomat. 22.1.2017. Arkistoitu Viitattu 30.4.2017.
- ↑ a b Laitila, Teemu: Tekijänoikeuskirjeistä tuli tuomio: näin paljon tv-sarjan ja elokuvan laiton levitys tuli maksamaan Tivi. 4.7.2016. Viitattu 23.4.2017.
- ↑ a b c Känsälä, Samuli: Nyt näin päin: Piraattikirjeen saanut oli syytön – elokuvayhtiöille yli 28 000 euron lasku Tivi. 7.2.2017. Arkistoitu Viitattu 23.4.2017.
- ↑ a b Mäntymää, Eero: "Waretukselle" korkea hintalappu: Mies tuomittiin luvattomasta elokuvien jakamisesta 32 000 euron korvauksiin Yle Uutiset. 24.11.2016. Arkistoitu Viitattu 26.4.2017.
- ↑ Pitkänen, Manu: Hedman Partners pettyi päätökseen – Aikoo muuttaa todisteluaan AfterDawn. 13.2.2017. Arkistoitu Viitattu 25.4.2017.
- ↑ Pitkänen, Manu: Hedman Partners sai turpiin? Piraattikirjeen saanutta ei pystytty osoittamaan syylliseksi AfterDawn. 7.2.2017. Arkistoitu Viitattu 25.4.2017.
- ↑ a b Vähäkainu, Matti: Piraattikirje johti ainoastaan elokuvayhtiön laskuun AfterDawn. 21.2.2017. Arkistoitu Viitattu 25.4.2017.
- ↑ a b c d Lundell, Tiina: Leffapiraattien kurinpalautus: käsikirjoitus MOT. 10.4.2017. Yleisradio. Arkistoitu Viitattu 26.4.2017.
- ↑ Kärkkäinen, Henrik; Linnake, Tuomas: Nyt ministeriö reagoi piratismikirjeisiin: ”Yksi virhe voi kostautua” Digitoday. 4.4.2017. Arkistoitu Viitattu 26.4.2017.
- ↑ Ovaskainen, Teppo: Bloggaaja paljasti: Pornoleffojen jakajille 600 €:n vaatimuksia Suomessa Uusi Suomi. 11.3.2014. Arkistoitu Viitattu 30.4.2017.
- ↑ Kärkkäinen, Henrik: ”Tekijänoikeus herättää intohimoja” – piratismikirjeille ei loppua, valitus harkinnassa Digitoday. 8.2.2017. Arkistoitu Viitattu 26.4.2017.
- ↑ Linnake, Tuomas: Lähes 100 000 tietopyyntöä: Ministeriö on tarttumassa piratismikirjeisiin – lain muuttamista vilautetaan Digitoday. 5.4.2017. Arkistoitu Viitattu 26.4.2017.
- ↑ Lundell, Tiina: Kirjebisneksestä hyötyy laaja yritysten verkosto MOT. 10.4.2017. Yleisradio. Arkistoitu Viitattu 26.4.2017.
- ↑ Kotilainen, Samuli: Piratismi romahti Ranskassa – tiukka laki toimii Tivi. 3.4.2012. Viitattu 30.4.2017.
- ↑ Harris, Sophia: U.S. cancels internet piracy notices while Canadians still get notices demanding settlement fees CBC News. 1.2.2017. Arkistoitu Viitattu 30.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Karkimo, Ari: Entä jos suomalaisille lähettäisiinkin tällaisia piraattikirjeitä? Ei uhkailua, ei rahastusta Mikrobitti. 26.1.2017. Arkistoitu Viitattu 30.4.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- MOT-dokumentti piraattikirjeistä Yle Areena