Pimeä netti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kirjaa, kts. Pimeä verkko


Pimeä netti
Kirjailija Jarno Alastalo
Kuvittaja Timo Numminen
Kansitaiteilija Timo Numminen
Kieli suomi
Genre tietokirja
Kustantaja Avain
Julkaistu lokakuu 2017
Ulkoasu sidottu/nidottu
Sivumäärä 213
ISBN 978-952-304-133-2
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Pimeä netti on vuonna 2017 julkaistu Jarno Alastalon kirja suomalaisista internetin underground-ilmiöistä ja ihmisistä.

Alastalo on tehnyt uransa foorumien ja yhteisöiden parissa.[1] Hän on ollut vetämässä Suomi24-keskustelupalstaa, toiminut IRC-galleriassa, ja tällä hetkellä hänen työmaanaan on Heimo-yhteisöpalvelu.[1][2] Koska kirja käsittelee sitä, mikä verkossa tapahtuu salassa, siinä puhutaan vahvaa salausta käyttävistä ohjelmista, kuten Tor-verkosta sekä muista tiedon salassa pysymisen mahdollistavista ohjelmista.[1] Kirja ei kuitenkaan ole näiden ohjelmien käyttöopas, vaan siinä kerrotaan 25 ihmisen tarinat, joiden sisältö vaihtelee yhteiskunnan pimeältä puolelta harmaaseen tai ne kertovat vähemmistöistä.

Kirjassa pimeän netin käsitettä käytetään laajennetussa mielessä, koska muun muassa Kiinassa ja Turkissa esimerkiksi Facebook on pimeää nettiä.[1] Vaikka pimeässä netissä on hakkereita, laittomien aineiden kauppiaita ja ostajia, niin hän kuitenkin näkee sen ennemminkin positiivisena kuin negatiivisena, koska se antaa ihmisille mahdollisuuden keskustella samanhenkisten kanssa. Alastalon mielestä Suomessa keskitytään liian paljon pimeän netin rikollisiin ja muihin negatiivisiin puoliin.[1]

Kirjoittajan mukaan pimeä netti mahdollistaa esimerkiksi Yhdysvalloissa keskustelun aktivismista ja tiededebatin käymisen anonyymina. Ex-lestadiolainen kertoo, että uskonnollisen yhteisön painostuksen alla netti oli ainoa paikka, josta sai keskusteluapua ja tukea. Kertoja oli kirjoittanut salaa yli 15 000 viestiä Suomi24-foorumille kymmenen vuoden aikana. ”Seksibilettäjä” taas oli etsinyt netin kautta samanhenkistä seuraa, jonka kanssa ei tarvinnut solmia pitempiaikaisia suhteita. Pro-anoreksiaryhmä on Alastalon mukaan vertaistukea huonoimmillaan, koska siellä voi ilmapiiri olla väärään suuntaan kannustava.[1]

Alastalo uskoo, että Tor-verkon käyttö yleistyy, koska ihmiset haluavat hallita omia tietojaan ja siten myös keskustelu anonymiteetin tarpeellisuudesta voimistuu.[1]

  • Haluan antaa sinulle 39 900 000 euroa
  • Pohjoiskorealainen hakkeritarina ja muita Mikon seikkailuja virusmaailmassa
  • Huumeita huoltoaseman roskakatoksessa
  • Ehkä maailman paras warettaja
  • Kissoja ja tissejä
  • Kun Facebook on osa pimeää nettiä
  • Aktivisti hakee totuutta pimeästä verkosta
  • Pedofiili auttaa muita pedofiilejä
  • Bodarin pieni mömmökauppa
  • Kimppakivaa
  • Näin tilaat olemattomia pizzoja varastetuilla luottokorteilla
  • Kun peikko, aikamatkaaja ja enkeli kohtaavat netissä
  • Lakatut kynnet ja anoreksiateinit
  • Hakkerin eettinen kansalaistottelemattomuus
  • Nettikiusattu
  • Halibileet
  • Suomen suosituin nettihuumekauppias saa vankilaan fanipostia
  • Sairaalloinen laihdutusyhteisö
  • Ristiretki lestadiolaisuuden pimeää puolta vastaan
  • Kinky-nörtti kinky-yhteisössä
  • Hän aloitti nude-bloggaamisen naisena lopetti jonakin muuna
  • FBI-agentti musiikkipiraattien jäljillä
  • Suomalainen graffititarina
  • Pikachun, ponin ja muumin pornoseikkailut
  • Moottoripyöräkerholaisen vastaisku poliisin mediapelille

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]