Pimeä netti
Pimeä netti | |
---|---|
Kirjailija | Jarno Alastalo |
Kuvittaja | Timo Numminen |
Kansitaiteilija | Timo Numminen |
Kieli | suomi |
Genre | tietokirja |
Kustantaja | Avain |
Julkaistu | lokakuu 2017 |
Ulkoasu | sidottu/nidottu |
Sivumäärä | 213 |
ISBN | 978-952-304-133-2 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Pimeä netti on vuonna 2017 julkaistu Jarno Alastalon kirja suomalaisista internetin underground-ilmiöistä ja ihmisistä.
Alastalo on tehnyt uransa foorumien ja yhteisöiden parissa.[1] Hän on ollut vetämässä Suomi24-keskustelupalstaa, toiminut IRC-galleriassa, ja tällä hetkellä hänen työmaanaan on Heimo-yhteisöpalvelu.[1][2] Koska kirja käsittelee sitä, mikä verkossa tapahtuu salassa, siinä puhutaan vahvaa salausta käyttävistä ohjelmista, kuten Tor-verkosta sekä muista tiedon salassa pysymisen mahdollistavista ohjelmista.[1] Kirja ei kuitenkaan ole näiden ohjelmien käyttöopas, vaan siinä kerrotaan 25 ihmisen tarinat, joiden sisältö vaihtelee yhteiskunnan pimeältä puolelta harmaaseen tai ne kertovat vähemmistöistä.
Kirjassa pimeän netin käsitettä käytetään laajennetussa mielessä, koska muun muassa Kiinassa ja Turkissa esimerkiksi Facebook on pimeää nettiä.[1] Vaikka pimeässä netissä on hakkereita, laittomien aineiden kauppiaita ja ostajia, niin hän kuitenkin näkee sen ennemminkin positiivisena kuin negatiivisena, koska se antaa ihmisille mahdollisuuden keskustella samanhenkisten kanssa. Alastalon mielestä Suomessa keskitytään liian paljon pimeän netin rikollisiin ja muihin negatiivisiin puoliin.[1]
Kirjoittajan mukaan pimeä netti mahdollistaa esimerkiksi Yhdysvalloissa keskustelun aktivismista ja tiededebatin käymisen anonyymina. Ex-lestadiolainen kertoo, että uskonnollisen yhteisön painostuksen alla netti oli ainoa paikka, josta sai keskusteluapua ja tukea. Kertoja oli kirjoittanut salaa yli 15 000 viestiä Suomi24-foorumille kymmenen vuoden aikana. ”Seksibilettäjä” taas oli etsinyt netin kautta samanhenkistä seuraa, jonka kanssa ei tarvinnut solmia pitempiaikaisia suhteita. Pro-anoreksiaryhmä on Alastalon mukaan vertaistukea huonoimmillaan, koska siellä voi ilmapiiri olla väärään suuntaan kannustava.[1]
Alastalo uskoo, että Tor-verkon käyttö yleistyy, koska ihmiset haluavat hallita omia tietojaan ja siten myös keskustelu anonymiteetin tarpeellisuudesta voimistuu.[1]
Kirjan luvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Minna Karkkola: ”Pimeä netti” pelasti ex-lestadiolaisen – Pro-anorektikon se voi tappaa: Tiedä Tor-verkosta ainakin tämä uusisuomi.fi. 31.10.2017. Viitattu 2.1.2018.
- ↑ Heimo - Verkkoyhteisö elämän haasteisiin heimo.co. Viitattu 2.1.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jarno Alastalo: Pimeä netti. Vantaa: Avain, 2017. ISBN 978-952-304-133-2
- Kirjan kotisivut
- Yle Areena: Salaisuus verkossa Juuso Pekkinen haastattelee kirjailijaa
- Yle uutiset: Hakkereiden epäillään tilanneen olemattomia pizzoja varastetuilla luottokorttitiedoilla – ravintolat tempussa mukana
- Ilta-Sanomat - Tietoturva: Tässä helppo salaussovellus, joka kelpaa Snowdenillekin