Pikkupikarelli
| Pikkupikarelli | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Heimo: | Pikarellit Centracanthidae |
| Suku: | Spicara |
| Laji: | smaris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Spicara smaris |
|
| Katso myös | |
Pikkupikarelli (Spicara smaris) on pikarelleihin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan Atlantin itäosista, Välimerestä ja Mustastamerestä.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pikkupikarelli voi kasvaa suurimmillaan noin 20 cm pitkäksi ja koiraat ovat naaraita suurempia. Ruumiinmuodoltaan laji on hoikka ja pitkänomainen. Lajin selkäevä on pitkä ja pyrstöevä haarautunut. Pikkupikarelli on väritykseltään selästään ruskea ja kyljistään hopeanharmaa. Kyljessä on musta täplä. Lisääntymisaikana koiraan ruumiissa ja evissä on sinisiä täpliä.[2][3][4]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pikkupikarellia tavataan tavataan Atlantista Portugalista etelään Mauritaniaan ja Kanariansaarille, koko Välimeren alueelta sekä Mustastamerestä. Se elää 10–300 metrin syvyydessä muta- tai hiekkapohjaisilla alueilla, joissa kasvaa Posidonia-suvun meriheiniä. Kala liikkuu parvissa lisääntymisaikaa lukuun ottamatta ja syö äyriäisiä, nilväisiä ja kalojen poikasia. Pikkupikarellin lisääntymisaika on helmikuulta toukokuulle ja se kutee hiekkapohjaan. Koiras vartioi munia. Pikkupikarelli voi vaihtaa sukupuoltaan naaraasta koiraaksi.[1][2][3][4][5][6][7]
Pikkupikarellia kalastetaan muun muassa verkoilla ja trooleilla. Se on paikallisesti hyvin merkittävä ruokakala.[1][5][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Russell, B., Pollard, D. & Carpenter, K.E.: Spicara smaris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Spicara smaris (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 8.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Kent E. Carpenter, Nicoletta De Angelis: The living marine resources of the Eastern Central Atlantic, s. 2618. FAO, 2016. ISBN 978-92-5-109267-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 8.6.2021). (englanniksi)
- ↑ a b Spicara smaris Marine Species Identification Portal!. Arkistoitu 8.6.2021. Viitattu 8.6.2021.
- ↑ a b J. Dulčić, A. Pallaoro, P. Cetinić, M. Kraljević, A. Soldo & I. Jardas: Age, growth and mortality of picarel, Spicara smaris L. (Pisces: Centracanthidae), from the eastern Adriatic (Croatian coast). Journal of Applied Ichthyology, 2003, 19. vsk, nro 1, s. 10-14. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Constantina Karlou-Riga, Dimitra Petza & Konstantinos Ganias: Sex change and oscillating growth pattern of the picarel (Spicara smaris) in the Saronikos Gulf (Greece). Fishery Bulletin, 2018, 116. vsk, nro 3-4, s. 348-359. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.6.2021. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Paraskevi K Karachle & Konstantinos I Stergiou: Diet and feeding habits of Spicara maena and S. smaris (Pisces, Osteichthyes, Centracanthidae) in the North Aegean Sea. Acta Adriatica, 2014, 55. vsk, nro 1, s. 75-84. (englanniksi)