Pikkuneula
| Pikkuneula | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Putkisuukalat Syngnathiformes |
| Heimo: | Merineulat Syngnathidae |
| Suku: | Syngnathus |
| Laji: | rostellatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Syngnathus rostellatus |
|
| Katso myös | |
Pikkuneula (Syngnathus rostellatus) on merineulojen (Syngnathidae) heimoon kuuluva kalalaji. Sen kuvasi tieteelle ensimmäisen kerran ruotsalainen Sven Nilsson vuonna 1855.[2]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]_(28765189446).jpg)
Pikkuneula kasvaa yleensä noin 10–13 senttimetrin mittaiseksi. Suurimmat yksilöt voivat olla jopa 20 senttimetrin pituisia. Naaraat ovat koiraita kookkaampia. Pikkuneulan suu on ylöspäin suuntautunut. Laji on väriltään harmaanvihreä. Pikkuneula sekoitetaan usein särmäneulaan (Syngnathus typhle) tai isoneulaan (Syngnathus acus), mutta sen tunnistaa hyvin lyhyestä ja leveästä kuonostaan.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pikkuneulaa tavataan yleisenä Atlantin valtameren koillisosissa. Se on levittäytynyt Ruotsin ja Norjan rannikoilta aina Espanjan eteläosiin saakka. Lajin elinympäristöt ovat kasvillisuusalueilla lähellä rantaa.[3] Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut pikkuneulan elinvoimaiseksi lajiksi.[1]
Ravinto ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pikkuneula on pohjakala. Se viihtyy parhaiten noin 18 celsiusasteen lämpöisissä vesissä. Laji kutee kesällä ja alkusyksyllä. Ravinnokseen se käyttää pääasiassa pieniä planktonäyriäisiä, sekä joskus myös kalanpoikasia.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Syngnathus rostellatus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Syngnathus rostellatus summary page FishBase. Viitattu 10.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Varjo, Markku & Lehtonen, Hannu: Suomen ja pohjolan kalat, s. 338–339. Readme, 2017. ISBN 9789523213722 (suomeksi)