Pikkukudu

Pikkukudu
Uros
Uhanalaisuusluokitus
Silmälläpidettävä
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Lahko:	Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo:	Nautaeläimet Bovidae
Alaheimo:	Naudat Bovinae
Suku:	Metsäantiloopit Tragelaphus
Laji:	imberbis
Kaksiosainen nimi
Tragelaphus imberbis Blyth, 1869)
Katso myös
Pikkukudu Wikispeciesissä   Pikkukudu Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Pikkukudu (Tragelaphus imberbis) on Afrikassa elävä nautojen alaheimon sorkkaeläinlaji.

Tuntomerkit

Pikkukudu on siro ja solakka antilooppi, jolla on 11-15 hyvin selvää pystyä kylkijuovaa harmaanruskeassa turkissaan. Uroksella on koko selän pituudelle ulottuva harja, naarailla se on vain hartioiden alueella. Uroksen sarvet kasvavat jopa 90 sentin pituisiksi. Paino vaihtelee pikkukudulla 90–100 kiloon ja ruumiin pituus 160–175 senttimetriin. Eläimen säkäkorkeus on 95–105 senttiä ja sen hännän pituus on 30–40 senttiä.

Levinneisyys

Pikkukudun levinneisyys ulottuu Etiopiaan, Etelä-Somaliaan, Sudanin eteläosiin, Itä-Ugandaan, koko Keniaan ja Koillis-Tansaniaan. Lajin elinympäristö on akasiasavannia, mutta se ei elä kovin avoimilla seuduilla, vaan puolikuivilla pensaikkoalueilla. Siellä turkin väristä ja juovikkuudesta on etua eläimen sulautumiseen ympäristöön. Todellisuudessa pikkukudu tarvitseekin hyvän suojavärin, sillä lajilla on runsaasti vihollisia. Aikuinen kudu sopii saaliiksi leopardille, leijonalle, hyeenalle ja hyeenakoiralle. Nuoria yksilöitä saalistavat myös servaali, karakali, paviaani ja suuret käärmeet.

Ravinto

Pikkukudun ravintoon kuuluu pensaiden ja puiden lehdet. Mikäli vettä on tarjolla, ne käyvät juomassa säännöllisesti.

Lisääntyminen

Naaraan kantoaika on noin 220 vuorokautta ja se synnyttää tavallisesti vain yhden poikasen.

Lähteet

• Suuri Eläinkirja. WSOY, 1988. ISBN 951-0-22848-6