Piilosammal

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Piilosammal
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Sammalet Bryobionta
Kaari: Maksasammalet Marchantiophyta
Luokka: Aitomaksasammalet Jungermanniopsida
Alaluokka: Nauhasammalet Metzgeriidae
Lahko: Nauhasammalet Metzgeriales
Heimo: Nauhasammalet Aneuraceae
Suku: Piilosammalet Cryptothallus
Laji: mirabilis
Kaksiosainen nimi

Cryptothallus mirabilis
Malmb.[1]

Synonyymit
  • Aneura mirabilis (Malmb.) Wickett & Goffinet[2]

Piilosammal (Cryptothallus mirabilis) on maailman ainut lehtivihreätön sammal[3]. Se saa ravintonsa loisimalla Tulasnella-suvun sieniä, jotka elävät symbioosissa koivujen ja mäntyjen kanssa.

Piilosammal on kermanvalkoinen, maan alla kasvava sekovartinen sammal. Se muistuttaa lettonauhasammalta[4], ja se voidaan myös luokitella sen kanssa samaan sukuun kuuluvaksi[5]. Lettonauhasammal on kuitenkin vihreä.

Piilosammalta on löydetty Pohjois- ja Keski-Euroopasta, Grönlannista ja Costa Ricasta. Suomessa sitä on tavattu Ahvenanmaalta, Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta, Satakunnasta, Etelä-Hämeestä, Oulun-Pohjanmaalta ja Kittilän-Lapista. Se on Suomessa erittäin uhanalainen[6].

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piilosammal kasvaa sammalen alla korvissa, tuoreissa kangasmetsissä, lettorämeillä ja lähteiköissä koivujen ja mäntyjen lähistöllä.

  1. Tauno Ulvinen, Kimmo Syrjänen ja Susanna Anttila (toim.): Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2002. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio.
  2. Aneura mirabilis (Parasitic liverwort) (Cryptothallus mirabilis) UniProt Consortium. Viitattu 12.5.2012.
  3. Piirainen, Mikko (toim.): Kasvit 1, s. 120. Määritä julkaisija! ISBN 978-951-0-33403-4
  4. Laaka-Lindberg, S. & Anttila, S. & Syrjänen, K. (toim.): Suomen uhanalaiset sammalet. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3247-6
  5. Stotler & Crandall-Stotler: Liverwort Classification bryophytes.plant.siu.edu. Arkistoitu 12.6.2010. Viitattu 24.4.2012. (englanniksi)
  6. Ulvinen, Tauno & Syrjänen, Kimmo: Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa 2 ymparisto.fi. Viitattu 12.5.2012.