Piikkikalat (heimo)
| Piikkikalat | |
|---|---|
 Kolmipiikki (Gasterosteus aculeatus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Piikkikalat Gasterosteoidei |
| Heimo: |
Piikkikalat Gasterosteidae Bonaparte, 1831 |
| Suvut[1] | |
| Katso myös | |
|
|
|
Piikkikalat (Gasterosteidae) on ahvenkalojen lahkoon ja piikkikalojen alalahkoon kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan pohjoiselta pallonpuoliskolta lauhkeilta alueilta niin makeista, suolaisista kuin murtovesistäkin.
Lajit ja anatomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisimmat piikkikalojen heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu mioseenikaudelle. Nykyään heimoon kuuluu 5 sukua ja lähteestä riippuen 8–20 lajia. Lajien määrästä on epävarmuutta, koska monimuotoisuus heimossa on suurta. Lajeja ovat muun muassa nelipiikki (Apeltes quadracus), viisipiikki (Culaea inconstans), kolmipiikki (Gasterosteus aculeatus), G. whiteheadi, Pungitius hellenicus, ukrainanpiikki (P. platygaster), kymmenpiikki (P. pungitius) ja vaskikala (Spinachia spinachia). Heimon kalat ovat pienehköjä kaloja ja suurin laji vaskikala voi saavuttaa noin 18 cm:n pituuden. Tyypillisiä piirteitä ovat enemmän tai vähemmän pitkulainen ruumis, 3—16 piikkiä ennen selkäevää, pienet vatsaevät, pienikokoinen suu, suomuton ruumis ja ruumiissa voi olla suojaavia luulevyjä.[1][2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Nelson, Joseph S.: Fishes of the world, s. 309. Chichester: John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.2.2013). (englanniksi)
- ↑ Family Gasterosteidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 17.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Fish Identification:Family: Gasterosteidae Sticklebacks and tubesnouts FishBase. Viitattu 17.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Michael Allaby: A dictionary of zoology, s. 218. Oxford University Press, 2009. ISBN 978-0199233410 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.2.2013). (englanniksi)