Piia Ristikankareen katoaminen

Piia Irmeli Ristikankare (s. 18. joulukuuta 1972) oli 15-vuotias piikkiöläistyttö, joka katosi 7. lokakuuta 1988. Hän oli viettänyt iltaa pikkuveljensä kanssa, kunnes heille tuli riitaa kaukosäätimestä. Veljen mukaan Ristikankare poistui suutuksissaan yllään säähän nähden sopimattomat vaatteet. Tämä on viimeinen varma havainto Piia Ristikankareesta. Tapausta tutkitaan murhana, vaikka Ristikankareen ruumista tai hänelle kuuluneita esineitä ei ole koskaan löydetty.

Katoamisen aikaan Ristikankare oli 15-vuotias, noin 167 cm pitkä ja hoikka. Hänellä oli keskipitkät, vaaleat hiukset ja otsatukka. Ristikankareella oli päällään farkut sekä farkkutakki ja hän kantoi mahdollisesti mukanaan pientä laukkua.

Taustaa

Ristikankareen perheeseen kuului katoamisen aikaan isä Heikki (1938–2024), 14-vuotias pikkuveli Teijo sekä 3-vuotias pikkuveli Kalle. Ristikankareen vanhemmat olivat eronneet ja äiti oli muuttanut pois perheen yhteisestä kodista pari vuotta aiemmin. Ristikankareen isän ja muiden perheen tunteneiden mukaan eron syynä oli Ristikankareen äidin alkoholismi. Läheisten mukaan Ristikankare ei pitänyt yhteyttä äitiinsä vanhempien eron jälkeen.

Ristikankareet olivat Jehovan todistajia. Vaikka he kävivät Paimiossa Jehovan todistajien tapaamisissa kolmesti viikossa, tyttöä ei koskaan virallisesti kastettu Jehovan todistajaksi. Tästä huolimatta hänellä oli hyviä ystäviä yhteisössä ja hän myi teini-ikäisenä ovelta ovelle uskonnollisia lehtiä.

Piia Ristikankare kävi peruskoulun Piikkiön yhtenäiskoulussa. Veljen ja koulukavereiden mukaan kumpikin sisarus joutui kiusaamisen kohteeksi. Kiusaaminen esiintyi pääasiallisesti nimittelyn muodossa, kuten "Jehikseksi" (Jehovan todistaja) haukkumisena.

Ristikankare pääsi 1988 eli katoamisvuonna sisään Turun ammattikouluun opiskelemaan kotitalouslinjalle. Koulun vaihduttua kiusaaminen loppui, ja tytön kuvaillaan olleen tähän aikaan onnellisempi. Hänellä oli uudessa koulussa paljon ystäviä ja tuli toimeen opettajiensa kanssa.

Piia Ristikankareen läheiset ovat kuvailleet häntä hiljaiseksi, vastuulliseksi ja voimakastahtoiseksi. Lapsuudenystävän ja naapurin, taiteilija Ilona Niemen mukaan Ristikankare nautti esimerkiksi piirtämisestä ja lukemisesta. Hän piti myös musiikista, kuten norjalaisesta yhtyeestä A-hasta.

Katoaminen

7. lokakuuta oli Piia Ristikankareelle tavallinen perjantainen koulupäivä. Hän oli ehtinyt sopia viikonlopulle yökyläilyn Paimiossa asuvan ystävänsä kanssa, jonka tunsi kirkon kautta. Hän joutui kuitenkin perumaan sen, sillä muurari-isän työkeikan takia 3-vuotias pikkuveli tarvitsi hoitajaa. Pikkuveli saikin lopulta mennä isän mukaan työkeikalle, mutta isä ei tiennyt Ristikankareen ehtineen jo perua yökylän.

Samana iltana Ristikankareen isä Heikki lämmitti saunan, ja kysyi lapsilta, halusivatko he mennä ensin. Kun he vastasivat kieltävästi, hän meni itse appensa kanssa saunaan. Tällä välin Ristikankare vietti aikaa 3- ja 14-vuotiaiden veljiensä seurassa olohuoneessa. Teineille tuli riita siitä, kuka sai pitää kaukosäädintä ja valita televisio-ohjelman. Tästä kimpaantuneena Ristikankare lähti ulos sateiseen ja kylmään ilmaan varautumatta päällään farkut ja farkkutakki. Ulos lähtiessään hänellä oli todennäköisesti mukanaan pieni laukku, jossa oli vähän rahaa. Tämän jälkeen Piia Ristikankareesta ei ole varmaa havaintoa. Kun isä tuli saunasta, kertoi pikkuveli mitä oli tapahtunut. Tietämättä suunnitelmien peruuntuneen, he olettivat, että Ristikankare oli lähtenyt Paimioon ystävänsä luokse kuten oli sopinut. Isä ajatteli, että he tapaisivat sunnuntaina Jehovan todistajien kokouksessa ja tulisivat yhdessä kotiin.

9. lokakuuta Heikki Ristikankare meni Paimioon Jehovan todistajien kokoukseen, mutta huolestui, kun Piia ei ollutkaan tullut paikalle kuten hän oli olettanut. Kun hän sai kuulla, ettei tytär ollut koskaan tullutkaan Paimioon kylään, hän päätti soittaa samana iltana poliisille. Puhelimessa hänelle oman kertomansa mukaan sanottiin, että Piia on vain mennyt ulos ja tulee ennenpitkää itsenäisesti kotiin, joten katoamisilmoitusta ei tehty.

Maanantaiaamuna Heikki Ristikankare kuitenkin meni Kaarinan poliisiasemalle ja teki tyttärestään virallisen katoamisilmoituksen.

Katoamisen jälkeiset vaiheet

Katoamista seuranneiden päivien ja viikkojen aikana Piiaa ei erityisemmin etsitty, sillä tytön arveltiin lähteneen omille teilleen ja hänen uskottiin palaavan ennen pitkää kotiin. Ristikankareen pankkitilillä oli säästössä noin 2 600 markkaa, joita hän ei koskaan katoamisen jälkeen käyttänyt. Kun viikkojen kuluessa kävi selväksi, ettei Ristikankare olisi palaamassa kotiin, häntä etsittiin poliisin ja vapaaehtoisten voimin lähialueiden maastosta ja vesistöistä, ja etsinnöissä lienee käytetty apuna helikopteria. Katoamisilmoitus painettiin lehtiin ja Ristikankareen isä Heikki kulki sekä Piikkiössä että Turussa lehtisten kanssa kyselemässä tyttärensä perään.

Ristikankareen perhettä ja koulukavereita haastateltiin, mutta kukaan ei ollut nähnyt häntä katoamisen jälkeen, eikä kukaan herättänyt poliisin epäilystä.

KRP otti jutun tutkittavakseen vuonna 2003, ja Kimmo Heinonen toimii tapauksen tutkinnanjohtajana.

Väärät havainnot

Ristikankareen kadottua hänestä tehtiin jonkin verran havaintoja. Erään havainnon teki Ristikankareen opettaja, joka luuli nähneensä tämän bussissa viikko katoamisen jälkeen. Toisen havainnon teki Ristikankareen koulukaveri, joka luuli nähneensä tämän koulun läheisyydessä. Hän ei kuitenkaan ollut varma tytön henkilöllisyydestä, sillä tällä oli päällään vaaleat vaatteet, kun taas Ristikankare pukeutui tavallisesti tummiin vaatteisiin. Havainnot todettiin vääriksi, kun poliisi paikansi kyseisen Piiaa muistuttaneen henkilön.

Piikkiönlahden kalastaja

Useita juttuun liittyviä vihjeitä on annettu myös muun muassa Piikkiönlahdelta. Vuonna 2003 poliisin tietoon tuli kalastaja, joka kertoi olleensa veneensä kanssa Piikkiönlahdella Jauhosaaren läheisyydessä lokakuussa 1988. Hän kuvailee nähneensä veneen, jonka kannella näytti olevan kaksi henkilöä, jotka heittivät jotain raskasta veteen. Havaitessaan kalastajan he kiroilivat ja poistuivat pikaisesti paikalta. Vihjeen perusteella kyseistä vesistöaluetta naarattiin, mutta mitään ei löydetty. Kalastaja kuitenkin kertoo itse löytäneensä vuosien varrella vedestä naisten sukkahousut, sekä 40 kokoa olevan irrallisen kengänpohjan.

Vuonna 2024 kalastaja kertoi Ylen haastattelussa, että veneen kyydissä oli ollut yhteensä 3–4 nuoren miehen joukko.

Vuoden 1990 vihje hautapaikasta

18. tammikuuta 1990 Ristikankareen sukulaisnainen vastaanotti puhelun, jossa hän kertoi miehen äänen kuvailevan tytön hautapaikkaa. Puhelu katkaistiin nopeasti ilman ajan jättämistä lisäkysymyksille. Poliisi ei suoraan pystynyt tekemään paikannusta, mutta noin 2007–2008 todettiin vihjeen viitanneen kiinteistön pihalla sijainneeseen puuliiteriin Sauvossa. Arkeologin avustamista tutkimuksista paikan päällä jälkiä Ristikankareesta ei löydetty.

Vuosien varrella löydettyjä ihmisen jäänteitä kuten luita ja pääkalloja on verrattu Piia Ristikankareen tapaukseen, mutta ne on tähän asti aina pystytty sulkemaan pois. Tutkinnanjohtaja Kimmo Heinonen kertoo pitävänsä Ristikankareen aina mielessään, kun jäänteitä tutkitaan.

Tom on Borås -kirje

Piia Ristikankareen tapausta alettiin tutkia murhana sen jälkeen, kun poliisi oli huhtikuussa 2002 saanut haltuunsa Ruotsista tulleeksi ilmoitetun vihjekirjeen. Kirje oli päivätty Boråsissa 20. marraskuuta 2001 ja leimattu Turussa 5. joulukuuta 2001. Siinä Ruotsissa asunut henkilö kertoi käyneensä Suomessa saman vuoden huhtikuussa ja nähneensä Poliisi-TV:n jakson, jossa oli ollut esillä Piia Ristikankareen tapaus. Kirjoittaja kertoi saapuneensa Piian katoamispäivän iltana vuonna 1988 Turkuun ja lähteneensä ajamaan puolenyön aikaan Itä-Suomeen. Piikkiössä kirjoittaja oli nähnyt tajuttomalta vaikuttanutta tyttöä nostettavan valkoiseen Volvo-henkilöautoon ja mainitsi kirjeessä kyseisen auton rekisteritunnuksen. Poliisi jäljitti auton omistajan, mutta tätä ei pystytty yhdistämään Piia Ristikankareen tapaukseen. Kirje on allekirjoitettu nimimerkillä Tom on Borås, mutta kirjoittajan henkilöllisyyttä ei ole onnistuttu selvittämään. Vuonna 2013 Piia Ristikankareen lähisukulaiselle kuitenkin soitettiin vihjepuhelu, joka osoitti jälleen samaan suuntaan kuin vuoden 2001 kirje.

Kun olin keväällä Suomessa, katsoin Polis-TV:a huhtikuussa, silloin k.o. ohjelmassa sanottiin, että Suomessa ei selvittämätön murha vanhene. Kun en ole asiasta täysin varma, liittykö näkemääni rikos vai ei niin en ole asiasta aikaisemmin kirjoittanut.Tulin Suomeen illalla 7.10.88, kun olin selvinnyt ajokuntoon, lähdin kohti Itä-Suomea. Piikkiössä näin noin keskiyöllä kun tajuttoman tuntuista tyttöä oltiin nostamassa henkilöautoon. Auto oli merkiltään Volvo ja väri oli valkoinen Registeri oli [rekisterinumero poistettu] Voi myös olla niin, että kyseessä oli sairaustapaus eikä mikään rikos.

Tom on Borås

Kirjoittaja antaa ymmärtää asuvansa Ruotsissa ja puhuvansa ruotsia paremmin kuin suomea. Tapauksen edellinen tutkinnanjohtaja epäili, että kirjoittaja tosiaankin asuu Ruotsissa. Kielentutkijoiden mukaan kirjoittaja kuitenkin osaa suomen kieltä varsin hyvin eikä tekstissä ole vaikutteita ruotsin kielestä, lukuunottamatta kahta sanaa, jotka vaikuttavat päälleliimatuilta, ikään kuin kirjoittaja yrittäisi antaa vaikutelman huonosta kielitaidosta. Allekirjoitus ”Tom on Borås” ei ole ruotsin kieltä.

Poliisin julkistettua kyseisen kirjeen, useat naiset kertoivat kevään ja kesän 2018 aikana joutuneensa 1970- ja 1980-luvuilla Piikkiössä tilanteisiin, jossa autoileva mies oli pysähtynyt heidän viereensä ja yrittänyt repiä heitä väkisin autoon.

Kirjeessä mainittu auto kuuluu nykyään toiselle omistajalle. Poliisi on tutkinut autoa 2000-luvun alussa ja uudelleen vuonna 2023.

Poliisi on kyennyt yhdistämään auton erääseen henkilöön, joka on saanut useita tuomioita petoksista, rattijuopumuksista, naisen pahoinpitelystä sekä toiseen naiseen kohdistuneesta laittomasta uhkauksesta. Hänen tiedetään myös syyllistyneen raiskaukseen. Epäilty on tätä nykyä yli kuusikymppinen. Hän asuu Turun seudulla.

Muita yksityiskohtia

Eräs pitkään tutkittu seikka Ristikankareen katoamiseen liittyen on entinen nuorisotalo Pontela. Pontela sijaitsi Ristikankareen perheen kodin lähistöllä ja olisi ollut tytön reitillä, mikäli hän käveli valtatien suuntaan poistuttuaan kotoaan. Pontelalla järjestettiin Ristikankareen katoamisiltana disko, jonka aikana ambulanssi ja poliisit soitettiin paikalle väkivaltaisen tappelun tuloksena. Poliisin mukaan Pontelan nuorisojuhliin osallistuneita on kuultu tappeluun ja Ristikankareen katoamiseen liittyen. Kukaan ei ole kuitenkaan myöntänyt nähneensä Ristikankaretta, eikä poliisi julkisesti tällä hetkellä epäile ketään juhlavieraista. Diskon takia alueella liikkui jonkin verran ulkopaikkakuntalaisia. Tämän vuoksi on pidetty mahdollista, ettei kukaan kiinnittänyt erityistä huomiota Ristikankareeseen, vaikka hän käveli pimeänaikaan yksin ulkona. Poliisi myös uskoo, että Ristikankare on voinut liftata tuntemattoman kyytiin, sillä autoja on saattanut kulkea alueella enemmän kuin normaalisti.

Ristikankareen yhä käydessä Piikkiön yhteiskoulua hän kävi luokkaretkellä Ahvenanmaalla. Tähän aikaan Ristikankare kirjoitti päiväkirjaa ja lähetti ystävälleen kirjeitä, joista ilmeni, että hän oli tutustunut paikallisiin poikiin ja oli useaan otteeseen hypännyt heidän kyytiinsä. Kyseisiä poikia on myöhemmin jututettu mutta heidät on voitu sulkea pois tapaukseen liittyen.

Myös Jammu Siltavuoren mökkiä Vihdissä ja toista Siltavuoreen liittyvää kiinteistöä tutkittiin Ristikankareen jäänteiden varalta, mutta löytöjä ei tehty. Siltavuoren entinen vaimo asui katoamisen aikaan samalla paikkakunnalla. Katoamistapauksen tutkinnanjohtaja piti mahdollisena, että Siltavuori olisi voinut käydä Piikkiössä. Tutkinnanjohtaja uskoi Siltavuoren olleen vankilassa katoamisen aikaan, mutta todellisuudessa Siltavuori olikin päässyt siihen mennessä ehdonalaiseen vapauteen.

KRP:n taholta kohdistettiin epäilyjä myös mahdolliseen katoamisen yhteyteen ruotsalaismurhaaja Anders Eklundiin tämän vuonna 2008 tunnustettua 10-vuotiaan tytön ja 31-vuotiaan naisen surmaamisen kotimaassaan.

Myöhemmin

Kun 30 vuotta Piia Ristikankareen katoamisesta alkoi tulla täyteen vuonna 2018, sai tapaus jälleen jonkin verran julkisuutta. Keväällä 2018 poliisi suoritti Ristikankareen talossa kotietsinnän ruumiskoirien avulla. Poliisin mukaan kyseessä oli lähinnä tarkistus, eikä Ristikankareen perheen jäseniä epäillä rikoksesta. Saman vuoden kesäkuussa poliisi haki Ristikankareen kotoa joitakin Piian henkilökohtaisia tavaroita DNA-näytteen saamiseksi.

Virallisesti Piia Ristikankare on julistettu kuolleeksi ja hänen kuolinpäiväkseen on merkitty 1. tammikuuta 2011. Ristikankareen äiti Gunilla kuoli muutama vuosi hänen katoamisensa jälkeen ja myös tapahtuman aikaan 3-vuotias pikkuveli Kalle on sittemmin kuollut.

Jutun pitkäaikainen tutkinnanjohtaja jäi eläkkeelle 2022. Tapausta tutkii nykyään uusi tutkintaryhmä. Vuonna 2023 uusi ryhmä tutki jälleen Ristikankareen kotitaloa ja löysi autotallin lattian alta koiran luita. Myös Tom on Borås -kirjeessä mainittua Volvoa tutkittiin uudelleen vuonna 2023.

Piia Ristikankareen isä Heikki Ristikankare asui loppuelämänsä talossa, josta hänen tyttärensä katosi. Heikki kuoli 86-vuotiaana 14. kesäkuuta 2024.

Rikostoimittaja Marko Niemi on käsitellyt Piia Ristikankareen katoamista podcastissaan Viimeinen johtolanka.

Aiheesta muualla

• Viimeinen johtolanka Marko Niemen toimittaman true crime -podcastin jaksot käsittelevät Ristikankareen katoamista. Yle Areena.