Pihtihanhio
| Pihtihanhio | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Hanhiot Sibbaldianthe |
| Laji: | bifurca |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sibbaldianthe bifurca |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Pihtihanhio eli kaksiliuskahanhikki (Sibbaldianthe bifurca) on ruusukasvien heimoon ja hanhioiden eli kaksiliuskahanhikkien sukuun kuuluva kasvilaji, jota esiintyy luonnonvaraisena Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Aiemmin laji on luokiteltu hanhikkien (Potentilla) sukuun.[1]
Pihtihanhion alalajiksi on kuvattu idänpihtihanhio (Sibbaldianthe bifurca subsp. orientalis, syn. S. orientalis), jota voidaan pitää myös eri lajina.[2]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pihtihanhio on 20–40 senttimetrin korkuiseksi kasvava monivuotinen ruohokasvi, jonka tyviosa on puutunut. Sen lehdissä on kolmesta viiteen paria lehdyköitä ja päätölehdykkä. Lehdykät ovat suikeita, ehyitä tai kaksiliuskaisia, päätölehdykkä on kolmiliuskainen. Kukinto on monikukkainen, harsu huiskilo. Keltaiset terälehdet ovat hieman verholehtiä pitempiä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hämet-Ahti, Leena, Kurtto, Arto, Lampinen, Raino, Piirainen, Mikko, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno, Uotila, Pertti & Väre, Henry. 2005. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21:57.
- ↑ Govaerts, R. et al.: Sibbaldianthe orientalis (Juz. ex Soják) Mosyakin & Shiyan Plants of the World Online. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 1.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.) 1998: Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos, 656 s. Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo. Helsinki.