Pihkakääriäinen
| Pihkakääriäinen | |
|---|---|
 Pihkakääriäisen aiheuttama äkämä. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Kääriäismäiset Tortricoidea |
| Heimo: | Kääriäiset Tortricidae |
| Alaheimo: | Kirjokääriäiset Olethreutinae |
| Suku: | Retinia |
| Laji: | resinella |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Retinia resinella |
|
| Katso myös | |
Pihkakääriäinen (Retinia resinella) on männyissä elävä pieni perhonen.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pihkakääriäinen on pienikokoinen, yleisväritykseltään huomattavan tumma perhonen, jonka lähes mustissa etusiivissä on nähtävissä harmaankiiltävää kuviointia. Takasiivet ovat tummanruskeat. Siipiväli 16–22 mm.[1][2][3]
Aikuista perhosta huomattavasti useammin näkee toukan männynversoihin aiheuttamia äkämiä. Pihkakääriäisen aiheuttama äkämä on noin sormenpään kokoinen, muodostuu kasvin omasta pihkasta sekä toukan eritteistä ja se muistuttaa ulkoisesti oksaan kiinnittynyttä, pihkasta muodostunutta palleroa. Punertava toukka elää äkämän sisällä ja saattaa aiheuttaa äkämän yläpuolisen verson osan kuoleman.
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eurooppalainen laji, joka on esiintymisalueellaan varsin yleinen. Suomessa kääriäistä tavataan koko maassa. Aikuisia perhosia tavataan toukokuulta heinäkuulle.[4]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pihkakääriäinen viihtyy erityisesti taimikoissa. Aikuinen perhonen munii männynversojen kärkiin, missä toukat kuoriutuvat, kaivautuvat oksan sisään ja aiheuttavat lajille tyypillisen pihkakasvaimen syntymisen. Äkämän yläpuolella sijaitseva verson osa voi kuolla tai vioittua, mikä saattaa aiheuttaa laadullista haittaa kasvista saatavalle puutavaralle. Laji talvehtii toukkana kaksi kertaa ja koteloituu äkämän sisälle.
Aikuiset yksilöt ovat yöaktiivisia ja lentävät valolle[5]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukan ravintokasvi on metsämänty (Pinus sylvestris).
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Männynversokääriäinen (Rhyacionia buoliana)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/reresi-n.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/r/retinia_resinella.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?id=4082
- ↑ http://wibe.ath.cx/hyonteiset/index.php?option=com_content&view=article&id=18469[vanhentunut linkki]
- ↑ http://webhost.ua.ac.be/vve/Checklists/Lepidoptera/Tortricidae/Rresinella.htm (Arkistoitu – Internet Archive)