Pietarsaaren väestö
Pietarsaaren väestö oli vuonna 2018 19 278 ihmistä.[1] Kaupunki on kaksikielinen: vuoden 2018 lopussa 56,3 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 34,7 prosenttia suomea. Muuta kieltä äidinkielenään puhuvia asukkaita kaupungissa asui tasan 9 prosenttia.[2] Muista kieliryhmistä suurin on arabian kieli, seuraavaksi suurimmat vietnamin kieli, bulgarian kieli, persian kieli ja englanti.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsinkielinen asutus levisi rannikolle pääosin 1200-luvun jälkeen. Suomenkielisiä on asunut alueella tätä aiemmin. Saamelaiseen asutukseen viittaavat alueella mm. Lapp- eli Lapin -alkuiset nimet. Näitä on Pietarsaaren lisäksi sen naapurikunnissa. [4]
Vuonna 1413 kootun Eerik Pommerilaisen veroluettelon mukaan, Pietarsaaren rannikkoseudun alueella oli tällöin 120 savua. Yhden savun ajatellaan koostuneen mahdollisesti 3-4 talosta.[5]
Pietarsaaressa oli vuonna 1810 vajaat 1100 asukasta. Koko 1800-luvun kaupungin väestönkasvu oli vakaata, mutta suhteellisen vähäistä. Väestönkasvu prosentteina oli pienempi kuin Suomessa keskimäärin.[6]
Teollistuminen alkoi vaikuttaa väestönkehitykseen 1890-luvulla. Vuosina 1896-1900 kaupunkiin muutti 967 henkilöä, valtaosa naisia. Tupakkatehdas palkkasi kaupunkiin muuttaneita naisia, osa sai töitä piikoina. Vuosina 1900-1905 kaupunkiin muutti runsaat 1500 henkilöä. Muuttajien sukupuolijakauma alkoi tasaantua. Työtä muuttajille oli tarjolla Alholman höyrysahalla, sokeritehtaalla, ja Pietarsaaren konepajalla.[7]
Väkiluvun kehitys ja kielijakauma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väkiluvun kehitys ja kielijakauma Pietarsaaressa 1880-2010.[8][9]
| Vuosi | Ruotsinkieliset | % | Suomenkieliset | % | Muut | % | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1880 | 2123 | 99,2 | 17 | 0,8 | - | - | 2140 |
| 1890 | 1994 | 96,7 | 68 | 3,3 | - | - | 2062 |
| 1900 | 2551 | 88,9 | 316 | 11,1 | - | - | 2867 |
| 1910 | 3639 | 58,3 | 2599 | 41,7 | 6 | 0,1 | 6244 |
| 1920 | 3736 | 55,5 | 2990 | 44,4 | 4 | 0,1 | 6730 |
| 1930 | 3991 | 56,1 | 3108 | 43,7 | 13 | 0,2 | 7112 |
| 1940 | 4158 | 58,1 | 2989 | 41,7 | 15 | 0,2 | 7162 |
| 1950 | 8530 | 68,7 | 3866 | 31,1 | 18 | 0,1 | 12414 |
| 1960 | 9426 | 63,8 | 5337 | 36,2 | 4 | 0,0 | 14767 |
| 1970 | 10905 | 57,9 | 7909 | 42,1 | 6 | 0,0 | 18820 |
| 1980 | 11447 | 55,3 | 9232 | 44,7 | 21 | 0,1 | 20700 |
| 1990 | 11048 | 55,6 | 8734 | 43,9 | 101 | 0,5 | 19883 |
| 2000 | 10855 | 55,3 | 8424 | 42,9 | 357 | 1,8 | 19636 |
| 2010 | - | - | - | - | - | - | 19656 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV. Pietarsaaren kaupunki, 2002
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuntien avainluvut muuttujina Alue 2019, Tiedot ja Vuosi pxdata.stat.fi. Viitattu 9.8.2019.[vanhentunut linkki]
- ↑ Suomenkielisiä alle 35 prosenttia - Pietarsaari kansainvälistyy. PS Pulssi, 26.7.2019, nro 30, s. 2.
- ↑ Väestö 31.12. muuttujina Alue, Vuosi, Kieli ja Tiedo pxdata.stat.fi. Viitattu 20.9.2019.[vanhentunut linkki]
- ↑ Anita Salmi: Pietarsaari nousi merestä: Vanhat kartat kertovat, miten Pohjanlahden rannikolla maannousun vaikutuksesta saaret liittyvät osaksi mannerta ja salmet sekä lahdet katoavat. Vain ehkä nimet kertovat historiasta. 23.12.2019. pietarsaarensanomat.fi. Viitattu 25.12.2019.
- ↑ Heikki Junnila ja Heikki Rantatupa: Järviseudun historia 1, 1983, sivu 232. ISBN 951-99467-7-2
- ↑ Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 151
- ↑ Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 162
- ↑ Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 156
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2018 Tilastokeskus. Viitattu 3.12.2019.[vanhentunut linkki]