Tämä on lupaava artikkeli.

Pietarsaaren kaupunginkirjasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pietarsaaren kaupunginkirjasto
Sijainti Runeberginkatu 12, Pietarsaari
Perustettu 1900
Kokoelman koko 176 032 kirjaa
3 940 nuottia ja partituuria
10 055 musiikkiäänitettä
4 263 videotallennetta (2018)
Lainauksia vuodessa 260 129 (2018)
Työntekijöitä 15
Kotisivut

Pietarsaaren kaupunginkirjasto on Pietarsaaressa toimiva kirjasto. Sen valikoimiin kuuluu muun muassa noin 197 600 kirjaa, joista noin puolet on ruotsinkielisiä, 10 000 musiikkiäänitettä ja 4 260 videotallennetta. Kirjastossa tehtiin vuonna 2018 yli 260 000 lainausta. Kirjastolla on kolme erikoiskokoelmaa: kotiseutukokoelma, kirjailija Anna Bondestamin kirjasto ja färsaarelaisen kirjallisuuden keskus.

Pietarsaaren kaupunginkirjasto perustettiin vuonna 1900. Se on toiminut historiansa aikana useissa tiloissa, muun muassa Malmin talossa. Nykyisiin toimitiloihinsa kirjasto muutti vuonna 1999.

Toiminta ja kokoelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarsaaren kaupunginkirjasto on Pietarsaarta palveleva kirjasto. Sieltä voi lainata kirjoja, musiikkia, elokuvia, e-kirjoja, lehtiä ja muuta aineistoa. Kirjastossa on tietokoneiden käyttömahdollisuus, lukupaikkoja ja langaton nettiyhteys. Kirjastossa järjestetään kirjailijailtoja, satutunteja, taidenäyttelyitä ja muuta ohjelmaa.[1] Kaupunginkirjasto kuuluu kymmenen muun kunnallisen kirjaston kanssa Pohjanmaan länsirannikon Fredrika-kirjastoverkostoon.[2]

Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Pietarsaaren kaupunginkirjastossa oli vuonna 2018 noin 197 600 kirjaa. Niistä ruotsinkielisiä oli 98 300 ja suomenkielisiä 67 700. Kirjojen lukumäärä on laskenut 2010-luvun aikana, sillä vuonna 2010 kirjoja oli 191 200 ja vuonna 2013 yli 197 000. Musiikkiäänitteitä kirjastossa oli vuonna 2018 noin 10 000, videotallenteita 4 260.[3]

Pietarsaaren kaupunginkirjastolla on kolme erikoiskokoelmaa. Kotiseutukokoelma on kokoelma pietarsaarelaisten kirjoittamaa kirjallisuutta sekä Pietarsaaren kaupunkia käsitteleviä kirjoja. Pietarsaarelaisen kirjailijan Anna Bondestamin kirjastoa säilytetään alkuperäisessä muodossaan Pietarsaaren kaupunginkirjastossa. Kirjasto on myös Färsaarten kirjallisuuden keskus Suomessa. Färsaari-kokoelma sisältää noin 900 nimikettä ja yli 1 100 nidettä.[4]

Pietarsaaren kaupunginkirjastossa käytiin vuonna 2018 yli 120 000 kertaa ja tehtiin yli 260 000 lainausta. Kirjalainoja oli noin 220 000. Käynnit ja lainausmäärät ovat laskeneet 2010-luvulla, sillä vuonna 2010 tehtiin yli 330 000 lainausta ja yli 180 000 vierailua.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900–1904

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjasto aloitti toimintansa kaupungintalon tiloissa 15. joulukuuta 1900.[5] Aloitteen kirjaston perustamiseksi teki postinhoitaja Emil Lilja.[6] Alkuvuosikymmeninä kirjastotoimi rahoitettiin Malmin sivistysrahaston sekä anniskeluyhtiön avustuksilla.[7] Pohjarahaksi myönnettiin 5 000 markkaa ja kirjastonhoitajan palkkaan sekä kirjojen ostoon 1 000 markkaa vuodessa. Vuosimaksuksi määrättiin markka, kuukausimaksuksi 10 penniä ja kertamaksuksi 5 penniä yhtä teosta ja viikkoa kohti.[8] Vuoden 1901 lopussa kirjojen kokonaismäärä oli 1 124[9], ja vuonna 1901 lainauksia tehtiin 6 853 kappaletta.[10]

1904–1913

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjasto muutti vuonna 1904 ruotsalaisen reaalioppikoulun tiloihin.[7] Alkuvuosikymmeninä kirjaston asiakkaat eivät saaneet itse hakea haluamiaan kirjoja hyllystä, vaan kirjat piti etsiä julkaisuluettelosta. Tämän jälkeen piti ilmoittaa kirjan numero kirjastonhoitajalle, joka nouti kirjan hyllystä.[11] Vuonna 1909 kirjakokoelmat jaettiin kymmeneen luokkaan Helsingin kaupunginkirjastossa käytössä olleen luokitusjärjestelmän mukaisesti.[12] Kirjasto otti käyttöön yksikorttijärjestelmän, jossa kirjojen numerot kirjoitettiin lainaajan korttiin, joka jäi kirjastoon kuitiksi.[13]

1913–1972

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Malmin talo.

Kirjasto muutti vuonna 1913 Malmin taloon,[7] mistä se sai käyttöönsä viisi huonetta: yhden lainaussalin, kaksi lukusalia ja kaksi työhuonetta.[14] Muuttoajankohtana kirjoja oli 5 091, joista 4 067 oli ruotsiksi ja 1 024 suomeksi. Vuosien 1913–1920 lainausluvut olivat 14 000–18 500 per vuosi.[15] Vuonna 1924 luovuttiin lainausmaksuista.[16]

Määrärahojen riittämättömyyden vuoksi kirjastolla oli 1920-luvulla vaikeuksia saada uusia kirjoja poistettujen tilalle. Asiaan tuli muutos vuonna 1929 voimaan astuneen kirjastolain myötä. Kirjastoille taattiin valtionapuna 50 prosenttia kirjallisuuden hankintakuluista.[17] Vuonna 1933 valtionapu laski 35 prosenttiin ja enimmäissumma 30 000 markasta 24 000 markkaan. Kaupunginhallitus reagoi tähän vaatimalla, että kirjaston oli leikattava määrärahavaatimuksiaan 6 000 markalla. Lopulta päästiin yhteisymmärrykseen, että kirjamäärärahasta ei leikata.[17]

Kirjasto oli vuonna 1933 suljettuna remontin vuoksi kuusi kuukautta. Remontin jälkeen luovuttiin vanhasta lainaustavasta, ja kaikki hyllyt olivat avoinna lainaajille.[18] Lainojen määrä kasvoi tasaisesti vuoteen 1933 asti, jolloin lainattiin 21 816 kirjaa. Vuoden 1933 jälkeen lainojen määrä putosi vuosi vuodelta, vuonna 1938 lainattiin enää 14 171 kirjaa.[19] Syyksi lainojen vähenemiselle arveltiin kirjamäärärahaa, joka pysyi noin kymmenen vuoden ajan 34 200 markassa. Summalla hankittiin vuosittain 350–400 kirjaa lainattavaksi, 50–150 kirjaa käsikirjastoon sekä noin 90 sanoma- ja aikakauslehteä. Poikkeuksen muodosti vuosi 1940, jolloin lainattiin 25 794 kirjaa.[20] Vuonna 1947 Pietarsaari toimi Pohjanmaan ruotsinkielisen kirjastoyhdistyksen vuosikokouksen isäntänä.[21]

Kirjasto oli vuonna 1953 suljettuna kaksi ja puoli kuukautta, jolloin tehtiin kirjastoon muutoksia. Lehtilukusali siirrettiin pienempään huoneeseen, entisestä lehtilukusalista tuli lainaussali ja vanhaan lainaussaliin siirrettiin käsikirjastohuone. Vanhaan käsikirjastohuoneeseen tuli lasten osasto.[22]

Pietarsaari toimi vuonna 1960 Pohjanmaan ja Etelä-Suomen ruotsinkielisten kirjastoyhdistysten yhteisen kokouksen isäntänä. Vuonna 1962 voimaan astunut kirjastolaki takasi kaupungeissa toimiville kirjastoille valtionavun, joka vastasi kolmasosaa hyväksytyistä menoista. Suunnilleen saman verran luvattiin jo 1930-luvulla, mutta silloin sitä ei pystytty toteuttamaan.[23] Vuonna 1962 kirjasto oli remontin vuoksi suljettuna juhannuksesta elokuun loppuun. Remontissa muun muassa asennettiin keskuslämmitys. Remontin yhteydessä järjesteltiin kalusteita uudelleen, millä pyrittiin tilojen tehokkaampaan hyödyntämiseen.[24] Toukokuussa 1967 kaupunginkirjasto otti hoitaakseen Malmin aluesairaalan lainaustoiminnan. Pian tämän jälkeen kaupunginkirjasto alkoi toimittaa viikoittaisia kirjalähetyksiä Koivurinteen vanhainkotiin.[25] Vuonna 1968 lainausluvut ylittivät ensimmäisen kerran sadantuhannen rajan.[26]

1972–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjasto toimi Malmin talossa 8. elokuuta 1972 asti ja avattiin uudelleen 28. elokuuta 1972 Raatihuoneenkadulla.[27] Muuton yhteydessä kirjaston pinta-ala laajeni 255 neliömetristä yli 800 neliömetriin.[28] Kirjastoon avattiin vuonna 1973 musiikkiosasto, jossa oli kuusi levysoitinta. Seitsemäs levysoitin oli asennettu siirrettävään yksikköön.[29] Vuonna 1973 kirjastosta lainattiin 202 233 kirjaa. Seuraavana vuonna kirjastossa pidettiin Suomen ruotsinkielisen kirjailijayhdistyksen vuosikokous. 1970-luvulla laitoskirjasto koki muutoksia. Kirjavaunu kiersi Malmin aluesairaalassa vähintään kerran viikossa, perjantait oli varattu käynneille Koivurinteen vanhainkodissa sekä terveyskeskuksen vuodeosastolla.[30] Koivurinne sai myös oman kirjahyllyn.[31] Vuoden 1978 alussa kaupunginkirjasto otti hoitaakseen Östanlidin tuberkuloosiparantolan kirjaston, jossa oli noin 4 800 kirjan kokoelma.[32] Näkövammaisten yhdistyksen aloitteesta kaupunginkirjastoon hankittiin vuonna 1979 luku-TV, joka suurentaa tekstin suurikokoiseksi.[33] Vuonna 1978 saavutti yhden päivän aikana lainattujen kirjojen määrä ensimmäistä kertaa tuhannen rajan[34], ja vuonna 1979 lainattiin 302 000 kirjaa.[35]

Vuonna 1987 alettiin kehittää kirjaston tietotekniikkaa.[36] Vuonna 1988 Pietarsaaren kirjasto sai Färsaarten kirjallisuuden kokoelman osana Pohjoismaiden ministerineuvoston kirjallisuuden hanketta. Hankkeen tarkoituksena oli edistää pohjoismaisen kirjallisuuden lukemista sekä alkuperäiskielillä että käännöksinä.[37] Kirjasto on toiminut nykyisessä osoitteessaan Runeberginkatu 12:ssa vuodesta 1999 lähtien.[38] Kirjaston nykyisissä tiloissa on hyötypinta-alaa 2513 neliömetriä. Katutasossa sijaitsee lasten- ja nuortenosasto, kaunokirjallisuus, lehtilukusali sekä äänikirjat. Tietokirjat, käsikirjasto ja musiikkiosasto sijaitsevat toisessa kerroksessa.[39]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa V. Pietarsaaren kaupunki, 2015
  • Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV. Pietarsaaren kaupunki, 2002
  • Jan Kronholm, Kerstin Rindel: ”Sata vuotta kirjan hyväksi”. Pietarsaaren kaupunginkirjasto, 2000

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tietoa kirjastosta Jakobstad. Viitattu 17.12.2019.
  2. ↑ Fredrika-kirjastoista Fredrika-kirjastoverkosto. Viitattu 17.12.2019.
  3. ↑ a b Tilastohaku: Pietarsaaren kaupunginkirjasto Kirjastot.fi. Valtakunnallinen kehittämisyksikkö, Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 17.12.2019.
  4. ↑ Aineistot fredrikabiblioteken.fi. Viitattu 12.12.2019.
  5. ↑ Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman 2015, sivu 87
  6. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 10
  7. ↑ a b c Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman 2015, sivu 88
  8. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 11
  9. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 15
  10. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 16
  11. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivut 17
  12. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 21
  13. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivut 21–22
  14. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 24
  15. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 25
  16. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 28
  17. ↑ a b Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 29
  18. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 31
  19. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 33
  20. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 34
  21. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 35
  22. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivut 39–40
  23. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 48
  24. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivut 53
  25. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivut 55–56
  26. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 56
  27. ↑ Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivu 159
  28. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 60
  29. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 66
  30. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 68
  31. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 69
  32. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivut 69–70
  33. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivut 71
  34. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 75
  35. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 74
  36. ↑ Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 159–160
  37. ↑ Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivu 160
  38. ↑ Pentti Höri: Kirjasto juhlii vaihtamalla kortit – Terese Bast suunnitteli uudet pietarsaarensanomat.fi. 31.1.2019. Viitattu 17.8.2019.
  39. ↑ Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivut 137
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pietarsaaren_kaupunginkirjasto&oldid=22636698”