Pietari Suuren muistopatsas (Tallinna)
| Pietari Suuren muistopatsas | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Pietari Suuren muistopatsas |
| Tekijä | Léopold Bernstamm |
| Valmistumisvuosi | 1910 |
| Taiteenlaji | veistos |
| Sijainti | Pietarinaukio, nyk. Vapaudenaukio |
| Paikkakunta |
 Tallinna  Viro |
| Koordinaatit | |
Pietari Suuren muistopatsas (vir. Peeter I ausammas, ven. памятник Петру I, pamjatnik Petru I) oli Venäjän keisari Pietari Suuren patsas nykyisellä Vapaudenaukiolla Tallinnassa, Virossa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän tekemästä Viron alueen pohjoisosan valtaamisesta tuli kuluneeksi 200 vuotta syksyllä 1910. Vironmaan kuvernementissa vuosipäivää muistivat etenkin venäjänkielinen lehdistö ja Venäjän ortodoksinen kirkko. Juhlavuoteen liittyi myös Pietari Suuren patsaan pystytys Tallinnaan.[1] Ajatuksen patsaasta oli esittänyt ensimmäisenä Vironmaan kuvernööri Izmail Korostovets. Patsashanketta varten perustettiin komitea ja rahasto vuonna 1908. Komitea päätti patsaan pystytyspaikan ja järjesti kilpailun sen suunnittelusta. Siihen osallistuivat esimerkiksi Amandus Adamson ja August Weizenberg. Lopulta kisan voitti venäläinen, Ranskassa asunut kuvanveistäjä Léopold Bernstamm.[2][1]
Patsas pystytettiin tuolloiselle Heinätorille 29. syyskuuta 1910[1][2]. Patsaan pystytyksen yhteydessä tori nimettiin Pietarintoriksi. 50 tonnia painanut patsaan jalusta oli tehty suomalaisesta graniitista ja sen kuljetus Tallinnan satamasta torille oli vienyt kolme viikkoa. Itse patsas oli tehty pronssista ja sillä oli korkeutta viisi metriä. Patsas kuvasi Pietari Suurta toisessa kädessään kaukoputki ja toisessa Tallinnan kartta. Bernstamm kuvaili keisarin tarkastelevan kotkankatseella valloitettuja alueita.[1]
Etenkin Vironmaan ritarikunta juhlisti patsaan julkistusta ja myös vironkielinen Postimees-lehti julkaisi pitkän Pietaria ja Venäjän valtaa ylistäneen kirjoituksen, jossa "Viron separatismi" tuomittiin. Toisaalta esimerkiksi tallinnalaiset suurkauppiaat eivät osallistuneet patsaan julkaisutilaisuuteen, vaan he viettivät passiivisen vastarinnan mukaisesti sen sijaan Tallinnan suuren killan rakennuksen 500-vuotisjuhlaa.
Viron itsenäistyttyä patsas siirrettiin pois torilta Pietari Suuren kotimuseon pihaan 1922 ja seuraavan vuonna Pietarin aukio nimettiin Vapaudenaukioksi. Patsas paloiteltiin 1925 ja alaosan sanottiin sulatetun kolikoiksi, mutta se on todennäköisesti vailla todellisuuspohjaa.[3][4]
-
Pietari Suuren patsaan julkistustilaisuus vuonna 1910 -
Patsaan poistaminen vuonna 1922 -
Rintakuvaksi lyhennetty Pietari Suuren muistopatsas Katariinanlaakson puistossa 1930-luvun jälkipuoliskolla
Rintakuvaksi typistynyt patsas asetettiin kivijalustalle vuonna 1935. Rintakuva leikattiin vielä lyhyemmäksi ja sijoitettiin Katariinanlaakson palatsin puutarhaan 1938.[5] Tallinnan rakennushallinnon puutarhanhoito-osasto lahjoitti toisen maailmansodan aikaisessa keräyksessä vuonna 1942 ei-rautametallia 865 kilogrammaa, mukaan lukien Pietari Suuren rintakuva.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Zetterberg, Seppo: Viron Historia, s. 471-472. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 9517465203
- ↑ a b Peeter I ausamba püstitamise komitee Tallinnas - EAA.3812 Rahvusarhiivi. Viitattu 29.7.2019. (viroksi)
- ↑ "Peetri kuju ei kasutata rahade-löömiseks". Kaja nr 27, 29. jaanuar 1925. Lk 3 (viroksi)
- ↑ "Pool tundi riigirahapajas. Kui palju ja kuidas valmistatakse metallraha. Peeter Suurest ei ole raha löödud". Päevaleht nr 293, 28. oktoober 1926. Lk 5 (viroksi)
- ↑ Tallinna linnamuuseum: Peeter Suure ausamba lugu Peeter I Majamuuseumi veebilehel. Web Archive 2014. (viroksi)