Petoeläimet

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Pienpeto)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee nisäkäslahkoa. ”Petoeläin” voi viitata myös mihin tahansa eläimeen, joka saalistaa ja käyttää muita eläimiä ravinnokseen.
Petoeläimet
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet
Carnivora
Bowdich, 1821[1]
Alalahkot
Katso myös

  Petoeläimet Wikispeciesissä
  Petoeläimet Commonsissa

Petoeläimet (Carnivora) on nisäkäslahko, johon kuuluu noin 270 lajia. Suurin osa petoeläinten lahkon lajeista on lihansyöjiä, osa kaikkiruokaisia, kuten karhut, ja osa pääasiassa kasvinsyöjiä, kuten isopanda.[2][3]

Nykyiset petoeläimet jakautuvat kahteen kehityslinjaan: koiramaisten petoeläinten Caniformia- ja kissamaisten Feliformia-alalahkoihin, joissa puolestaan on kaikkiaan 15 heimoa.[1] Pussieläimiin kuuluvat pussipedot eivät kuulu sanan varsinaisessa merkityksessä petoeläimiin. Aikaisempi petoeläinten jako luokitteli ne alalahkoihin maapetoeläimet (Fissipedia) ja eväjalkaiset (Pinnipedia).[4] Eväjalkaiset eli hylje-eläimet on nykyisin kolmen heimon luonnollinen mutta luokittelematon ryhmä Caniformia-alalahkon sisällä.

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petoeläimet ovat levinneet kaikille suurimmille maa-alueille, pois lukien Australia, jossa tavataan vain mahdollisesti ihmisen tuomaa dingoa, ja kaikille valtamerille. Petoeläimiä elää lähes kaikenlaisissa maanpäällisissä ympäristöissä ja monissa vesiympäristöissä. Niitä tavataan metsissä, aavikoilla, vuorilla, ruohoalueilla, pensasaroilla, tundralla ja avoimella jäätiköllä. Vedessä eläviä lajeja tavataan makeavetisissä joissa ja järvissä sekä merenrannikoilla ja avoimella valtamerellä.[5]

Alalahkot ja heimot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alalahko Caniformia
Alalahko Feliformia
  1. a b Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Carnivora Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 2.7.2012. (englanniksi)
  2. Phil Myers, Allison Poor: Carnivora Animal Diversity Web. University of Michigan, Museum of Zoology. Viitattu 2.7.2012. (englanniksi)
  3. Kielitoimiston sanakirja
  4. WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 29, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
  5. Carnivora ADW. Viitattu 6.4.2013.