Pienoisautoilu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pienoisautoilu on autourheilulaji, joka jaetaan kahteen osaan: ura-autoihin ja radio-ohjattaviin eli RC-autoihin. Lajin sääntöjä Suomessa ylläpitää AKK-Motorsport. Pienoisautoilua harrastetaan yleensä paikkakunnan urheiluautoiluseuroissa (UA), jotka pitävät myös ratoja yllä. Pienoisautoilu on organisoitunut kansainvälisesti. Euroopan pienoisautoilun kattojärjestö on EFRA ja maailman IFMAR. Yhdysvalloissa ja Kanadassa toimii maailman suurin RC-autojärjestö ROAR.

Pienoisautoilun voi aloittaa ottamalla yhteyttä paikkakunnan urheiluautoseuran pienoisautoiluvastaavaan.

Pienoisautoilun lajiryhmä AKK:ssa 2023-2024 [1]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Anna Borg
  • Janne Valtanen
  • Vesa Sarja
  • Matias Vikstedt
  • Heikki Sinisaari

Lajipäällikkö Mia Vihavainen.

Eri RC-luokissa autot eroavat toisistaan kokonsa (mittakaava), käyttövoimansa (sähkö, "nitro" l. metanoli/nitrometaani/öljy, "bensa" l. bensiini), vetotapansa (takaveto, neliveto) ja ajoalustansa (maasto/crossi, rata/touring) puolesta. Lisäksi samantyyppiset autot voidaan edelleen jakaa vakio- ja viritettyihin luokkiin.

SM-tasolla 2020-luvulla ajettuja luokkia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1:12

  • C-12 [2] (matolla ajettava takavetoinen sähkörata-auto prototyyppikorilla)

1:10

  • M2-10 [3] (takavetoinen sähköcrossi)
  • M4-10 [3] (nelivetoinen sähköcrossi)
  • TSM-10 [4] (nelivetoinen sähkötouring)

1:8

  • Ratakasi [5] (nelivetoinen nitrorata-auto prototyyppikorilla)
  • M8 [6] (nelivetoinen nitrocrossi)
  • M8e [6] (nelivetoinen sähköcrossi)

1:5

  • FG Mini [5] (bensatouring)
  • LS-5 [5] (bensatouring)
  • OR5 2WD/4WD [7]

RC-autoradat jakaantuvat tyypiltään sisäratoihin ja ulkoratoihin. Sisäratojen pinta on kokolattiamattoa (mattorata) ja ulkoratojen joko asfalttia (asfalttirata-autot) tai savea (maastoautot). Ratapaikka muodostuu itse radasta, ajajakorokkeesta, varikosta ja oheistiloista, kuten katsomo, sosiaalitilat, pysäköintipaikat jne.

Mattorata on RC-autosääntöjen määritelmän mukaan kokolattiamatosta koottava vähintään 2 m leveä rata, johon on merkitty ajoura selvästi ja varustettu tarvittavilla oikasuesteillä. Suomessa on vain harvoja kiinteitä mattoratoja, vaan radat kootaan harjoituksia ja kilpailuja varten matoista (jotka ovat väliajat rullalla) ja oikasuesteistä johonkin liikuntasaliin tai muuhun isoon tilaan. Radan pituudeksi tulee yleensä hieman yli 100 m. Mattoradalla ajetaan 1/10 touring- ja 1/12 ns. mattoautoilla.

Asfalttiratoja on Suomessa muutamaa kiinteä, pelkästään RC-autoilua varten tarkoitettu asfalttirata. Rata kiertää radan muodon asfaltoituna, nurmikkopohjalla. Asfalttiradan leveys on vähintään 3 m ja pituus yleensä 200-300 m. Ajajakoroke, johon tarvittaessa mahtuu jopa 15 kuljettajaa, on yleensä pari metriä korkea. Varikko voi olla katettu tai avoin ja siellä täytyy olla vähintään verkkosähköä käytössä. Asfalttiradoilla ajetaan sekä sähkö- että polttomoottorikäyttöisillä 1/10 touring-autoilla, 1/10 rata-autoilla, 1/8 polttomoottori-rata-autoilla ja 1/5 rata-autoilla.

Maastoautoradan (crossiradan) pinta vaihtelee. Sen pitäisi olla niin kovaa maa-ainesta, ettei se kuluisi käytössä. Savi, sekä erilaiset sekoitukset eri maa-ainesta ovat tyypillisiä. Pieni pätkä radan pinnasta voi olla jopa betonia. Maastoautorataan kuuluvat oleellisena osana hyppyrit, joista nopea kisa-auto voi hypätä jopa 5-25metriä. Radat ovat samaa pituusluokkaa asfalttiratojen kanssa, jopa pidempiä, eli yli 300 m.

RC-autoratojen sijainti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkaupunkiseutu:

  • Fullspeed RC:n Tattarisuon asfalttirata [8]
  • Fullspeed RC:n Tattarisuon 1:8 crossirata [9]

Hyvinkää

  • 1:10 crossi, Savirata
  • Touring, Asvalttirata

Joensuu

  • Sähköcrossirata, keinonurmirata.

Kainuu

  • Sähköcrossirata, savirata.

Mikkeli

  • 1:10 crossi, keinonurmirata

Satakunta

  • Ulvilan FK-kerhon pienoisautorata, 1:8 & 1:10 savirata

Turku Jyrkkälän pienoisautorata

  • 1:8 crossi, savirata

Raisio Kerttulan pienoisautorata

  • 1:8 ja 1:10 Touring, asfalttirata

Pohjanmaa

  • Kauhava 1:8 Savirata
  • Seinäjoki(Ylistaro) 1:10 asfalttirata
  • Vaasa 1:10 savirata (myös ainoa rata jossa ajettu lajin MM-kisat vuonna 2011) ja asfalttirata
  • 1:10 crossi, keinonurmirata
  • 1:10 Touring, asfalttirata

Vantaa:

  • Fullspeed RC:n sisärata Hakkilassa 1:10 ja 1:12 rata-autoille, oma rata 1:10 crossiautoille ja klubirata "kaikille autoille". [10]

Turku

HPI Areena

  • 1:10 skaalan off-road ja drifting rata.

Mikkeli

  • 1:10 sisärata touringautoille

RC-autoilussa menestyneitä suomalaisia (SM, PM, EM ja MM)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sakke Ahoniemi (Euroopan mestari ja moninkertainen Suomen mestari)
  • Simo Ahoniemi (Euroopan mestari ja moninkertainen Suomen mestari)
  • Joona Haatanen (1:8 polttiscrossin SM 2016, 1:10 2wd crossin PM 2016, 1:8 Polttiscrossin Nuorten EM)
  • Leo Hongisto (kaksinkertainen suomen mestari nitrokasi luokassa, useita suomen mestaruuksia niin 1/24 kuin 1/10 luokissa)
  • Pekko Iivonen (1:5 polttomoottoricrossin EM 2019 [11])
  • Teppo Kauppinen (Moninkertainen suomenmestari)
  • Teemu Leino (Euroopan mestari sähkö-touringissa ja useita eri luokkien mestaruuksia)
  • Mika Leppälahti (Euroopan mestari 1:12 mattoautoilussa, moninkertainen Suomen mestari 1980-luvulla, 5 x 1:8 nitro SM)
  • Juho Levänen (Moninkertainen Suomen mestari ja kolminkertainen Euroopan mestari)
  • Heikki Naulapää (Pohjoismaiden mestari 1:10 2WD ja 4WD crossissa)
  • Joseph Quagraine (Moninkertainen PM ja SM voittaja 1:8 polttomoottoricrossissa)
  • Timo Rinne (1/10 ratapolttomoottoriautojen maailmanmestari 1998/1999)
  • Karri Salmela (1:10 2wd crossin SM 2011, 2016, 2017; 1:10 4wd crossin PM 2012; 1:10 Touring Modified SM 2014, 2016)
  • Jukka Steenari (Voittanut sähköcrossin SM:ässä. Kaksinkertainen maailmanmestari.)
  • Petri Ström (6 kertainen Suomen-Mestari. Luokat: M2-10 ja M4-10.)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]