Phyllis Bryn-Julson

Phyllis Bryn-Julson (s. 5. helmikuuta 1945 Bodwon, Pohjois-Dakota) on yhdysvaltalainen taidemusiikin laulaja, äänialaltaan sopraano. Hän aloitti kolmen vuoden iässä pianonsoiton opinnot. Hän opiskeli sittemmin Concordia Collegessa (Moorhead, Minnesota) pianon-, urkujen- ja viulunsoittoa sekä laulua. Hän suuntautui jo opiskeluaikoinaan vuosina 1963–65 kaksitoistasäveljärjestelmää käyttäen luotuun ohjelmistoon. Bryn-Julson sai Concordia Collegesta kunniatohtorin arvon vuonna 1995.

Bryn-Julson suoritti opintoja myös Tanglewoodissa vuosina 1964–67 ja pääsi Helen Boatwrightin johdolla opiskelemaan laulua Syracusen yliopistoon, josta hän sai musiikin kandidaatin (1967) ja maisterin (1969) arvot. Bryn-Julson keskittyi lauluun Gunther Schullerin kehotuksesta.

Bryn-Julson debytoi vuonna 1966 tulkitsemalla Alban Bergin Lulu-sarjan Erich Leinsdorfin johtaman Bostonin sinfoniaorkesterin kanssa. Sittemmin Bryn-Julson on esiintynyt Bostonin sinfoniaorkesterin ja New Yorkin filharmonikkojen kanssa kymmeniä kertoja. Proms-debyyttinsä hän teki vuonna 1967 Hans Werner Henzen teoksen The Raft of Medusa esityksessä. Hän on esittänyt myös muun muassa Covent Gardenissa Igor Stravinskin ja Maurice Ravelin teoksia. Useita kertoja hän on tulkinnut Vitellian roolin Wolfgang Amadeus Mozartin oopperassa La clemenza di Tito, ja Peabodyssa hän on esiintynyt nimiroolissa Richard Straussin oopperassa Ariadne Naxoksella.

Bryn-Julson on keskeinen 1900-luvun ohjelmiston tulkitsija. Hän on tehnyt runsaasti yhteistyötä Pierre Boulez'n ja Ensemble InterContemporainin kanssa. Hän on tulkinnut lisäksi Bergin, Anton Webernin, Arnold Schönbergin, Elliott Carterin, Charles Wuorisen, Benjamin Brittenin ja György Kurtágin teoksia. Hän on tehnyt yhteistyötä sellaisten kapellimestareiden kuin Esa-Pekka Salosen, Simon Rattlen, Seiji Ozawan, Zubin Mehtan, Schullerin ja Leinsdorfin kanssa. Abbadon kaudella Bryn-Julson lauloi Berliinin filharmonikkojen avajaiskonserteissa. Vuonna 2000 hänet otettiin Scandinavian-American Hall of Fameen.