Phillip Ramey
Phillip Ramey (s. 12. syyskuuta 1939 Elmhurst, Illinois) on yhdysvaltalainen säveltäjä, pianisti ja musiikkikirjailija.[1][2]
Ramey opiskeli Aleksandr Tšerepninin johdolla Nizzassa. Vuosina 1959–1962 hän suoritti tämän johdolla opintoja DePaulin yliopistossa Chicagossa ja vuosina 1962–1965 Jack Beesonin johdolla Columbian yliopistossa. Ramey laati vuosina 1977–1993 ohjelmatekstejä New Yorkin filharmonikoille. Sama orkesteri tilasi häneltä 150-vuotisen taipaleensa juhlistamiseksi kantaesittämänsä konserton käyrätorvelle. Ramey on laatinut tekstejä myös levyjulkaisujen vihkosiin. Vuodelta 2005 on hänen palkittu elämäkertateoksensa säveltäjä Irving Finesta. Hän on haastatellut muiden muassa Samuel Barberia, Leonard Bernsteinia, Paul Bowlesia, Aaron Coplandia, Vladimir Horowitziä, William Schumania ja Virgil Thomsonia.[1]
Rameyn tuotantoon kuuluu käyrätorvikonserton ohella konsertot pasuunalle ja sellolle sekä kolme konserttoa pianolle. Muuta tuotantoa edustavat orkesteriteos J.F.K.: Oration for Speaker and Orchestra, kamari- ja vokaalimusiikkiteokset sekä soolopianotuotanto, johon kuuluu muun muassa sonaatteja. Pianoteoksia on levytetty Toccata Classicsille. Ramey on itsekin levyttänyt pianistina. Hänen sävellyksiään ovat julkaisseet muiden muassa G. Schirmer, Edition Peters ja Boosey & Hawkes.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Phillip Ramey Music For My Love
- ↑ Phillip Ramey AllMusic