Philippe Montanier

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Philippe Montanier
Henkilötiedot
Koko nimi Philippe Montanier
Syntymäaika 15. marraskuuta 1964 (ikä 60)
Syntymäpaikka Vernon, Eure, Ranska
Pituus 178 cm
Seura
Seura avoin
Tehtävä Päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1984–1990
1990–1991
1991–1994
1994–1997
1997–1999
1999–2000
Ranska SM Caen
Ranska FC Nantes
Ranska SM Caen
Ranska Toulouse FC
Ranska FC Gueugnon
Ranska AS Saint-Étienne
54 (0)
7 (0)
73 (0)
87 (0)
79 (0)
4 (0)
Valmennusura
2000
2001
2001–2002
2002–2004
2004–2009
2009–2011
2011–2013
2013–2016
2016–2017
2018–2020
2020
2021–2023
Ranska SM Caen (apuv.)
Ranska Toulouse FC (apuv.)
Ranska SC Bastia (apuv.)
Norsunluurannikko Norsunluurannikko (apuv.)
Ranska US Boulogne
Ranska Valenciennes FC
Espanja Real Sociedad
Ranska Stade Rennais
Englanti Nottingham Forest
Ranska RC Lens
Belgia Standard Liège
Ranska Toulouse

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Philippe Montanier (s. 15. marraskuuta 1964) on ranskalainen jalkapallovalmentaja ja entinen maalivahti.

Ura pelaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Montanier aloitti maalivahtiuransa Pacy-sur-Euren juniorijoukkueessa 1970-luvulla. 1980 hän liittyi ALM Evreux'n juniorijoukkueeseen, josta 1984 ammattilaiseksi SM Caeniin. Caenissa Montanier taisteli ykkösmaalivahdin paikasta Michel Bensoussan'n kanssa, mutta jäi hänen varjoonsa. Bensoussan'n jätettyä seuran 1989 nousi Montanier ykkösmaalivahdiksi. Hyvät otteet poikivat kaudeksi 1990–1991 sopimuksen FC Nantes Atlantiqueen, jossa hän pelasi kuitenkin vain seitsemän ottelua.

Palattuaan Caeniin Montanier vartioi seuran maalia kolmen kauden ajan, kunnes siirtyi Toulouseen 1994. Hän pelasi uransa viimeiset kaudet Division 2:ssa. Kaudeksi 1999–2000 hän siirtyi vielä AS Saint-Étienneen, mutta jäi Jérémie Janot'n varjoon ja lopetti uransa 35-vuotiaana kauden 1999–2000 jälkeen.

Meriitit pelaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ura valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Montanier aloitti valmennusuransa Robert Nouzaret'n apulaisvalmentajana SM Caenissa kesällä 2000. Hän seurasi kokenutta valmentajaa myös Toulouseen ja SC Bastiaan. Norsunluurannikon maajoukkuetta kaksikko alkoi valmentaa vuonna 2002.

Päävalmentajadebyyttinsä hän teki amatööriseura US Boulognessa heinäkuussa 2004. Piskuisessa pohjoisranskalaisseurassa Montanier nousi lopullisesti ranskalaisten tietoisuuteen valmentajana. Debyyttikaudellaan hän johdatti Boulognen amatöörisarja CFA:n mestariksi. Kaudella 2006–2007 seura juhli jo nousua Ligue 2:een sijoituttuaan Nationalissa toiseksi.

Kaudella 2008–2009 loistavat esitykset jatkuivat ja Boulogne yllätti kaikki sijoittumalla Ligue 2:ssa kolmanneksi ja nousemalla ensikertaa seuran historiassa pääsarjatasolle. Kauden jälkeen Montanier palkittiin Ligue 2:den vuoden parhaana valmentajana. [1]

Montanier jätti yllättäen Boulognen kauden jälkeen ja siirtyi Valenciennes FC:n päävalmentajaksi. [2] Menestys debyyttikaudella uudessa seurassa oli olosuhteisiin nähden hyvää ja VAFC sijoittui liigassa kymmenenneksi, mikä oli seuran paras pääsarjasijoitus 30 vuoteen. Kausi 2010/11 ei sujunut yhtä hyvin, mutta lopulta VAFC onnistui säilyttämään sarjapaikkansa ja sijoittui tasaisessa liigassa sijalle 12. [3]

Kesäkuussa 2011 Montanier jätti VAFC:n ja siirtyi Espanjan pääsarjassa pelaavan Real Sociedadin päävalmentajaksi. [4] Ranskalaisen debyyttikausi baskiseurassa päättyi keskikastiin Sociedadin ollessa liigassa 12:ta. Kaudella 2012/13 joukkue pelasi loistavasti ja taisteli kärjen takana eurokentille oikeuttavista sijoista. Toukokuun puolivälissä 2013 Montanier ilmoitti loistavasta menestyksestä huolimatta jättävänsä Sociedadin kauden jälkeen. [5] Pian ilmoituksensa jälkeen hänen ilmoitettiin siirtyvän kauden jälkeen Stade Rennais'n päävalmentajaksi. [6] Sociedadin kausi päättyi lopulta neljänteen sijaan, mikä oli seuran paras sijoitus sitten kauden 2001/02 kakkossijan.

Montanierin debyyttikausi Rennes'ssä oli odotuksia vaisumpi ja joukkue jäi liigassa vasta sijalle 12. Coupe de Francessa tuli kuitenkin menestystä, kun Rennes raivasi tiensä finaaliin. Seuran ensimmäinen cup-voitto yli 40 vuoteen jäi kuitenkin haaveeksi, kun En Avant de Guingamp voitti Rennes'n finaalissa 2–0. [7] Kaudella 2014/15 Rennes jäi jälleen kauas eurokentille oikeuttavista sijoituksista ollen liigassa 9:s. Kaudella 2015/16 liigassa ylemmässä keskikastissa viihtynyt Rennes pelasi kohtuullisesti, mutta lukuisat tasapelit verottivat joukkueen pistesaalista. Paineet Montanieria kohtaan kasvoivat eritoten heikkojen kotiottelutulosten vuoksi. Lopulta hänen kohtalokseen koitui putoaminen Coupe de Francesta FC Bourg-Péronnas'ta vastaan ja hän sai potkut tammikuussa 2016.[8]

Kesäkuussa 2016 Montanier teki kaksivuotisen sopimuksen Englannin Mestaruussarjassa pelaavan Nottingham Forestin kanssa.[9] Perinteisen seuran kausi Mestaruussarjassa sujui Montanierin alaisuudessa murheellisesti. Joukkue vajosi joulukuun puolivälin jälkeen tappiokierteeseen ja keräsi vain kaksi pistettä seitsemästä pelaamastaan ottelusta. Tappioputken myötä Forestin seurajohto erotti Montanierin tammikuun puolivälissä 2017.[10]

Toukokuun lopulla 2018 Montanier allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksen Ligue 2:ssa pelaavan RC Lensin kanssa.[11] Montanierin johdolla nousua tavoitellut Lens jäi kaudella 2018/19 viidenneksi, eikä noussut takaisin pääsarjaan. Kaudella 2019/20 Lens taisteli jopa sarjan mestaruudesta, mutta heikentyneiden tulosten myötä seurajohto erotti hänet helmikuussa 2020.[12]

Kesäkuussa 2020 Montanierista tuli Belgian liigan Standard Liègen päävalmentaja.[13] Hän sai potkut joulukuussa 2020, kun Standard Liège oli liigassa vasta sijalla 11.[14]

Kesäkuussa 2021 Montanier allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksen Toulousen kanssa.[15] Montanier luotsasi seuran debyyttikaudellaan 2021/22 Ligue 2:n mestaruuteen ja joukkue nousi takaisin Ranskan liigaan.[16] Kaudella 2022/23 Toulouse voitti Montanierin alaisuudessa seurahistoriansa ensimmäisen Ranskan cupin mestaruuden, kun FC Nantes kaatui finaalissa 5–1.[17] Menestyksekkäästä kaudesta huolimatta Toulouse ei jatkanut Montanierin sopimusta kauden 2022/23 jälkeen.[18]

Meriitit valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Coupe de France: 2023
    • Hopeaa: 2014
  • Ligue 2: 2022
    • Pronssia: 2009
  • National
    • Hopeaa: 2007
  • Ranskan amatöörimestaruus: 2005
  • UNFP:n vuoden valmentaja Ligue 2:ssa: 2009

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Jean-Marc Nobilo
UNFP:n Vuoden valmentaja Ligue 2:ssä
2009
Seuraaja:
Alex Dupont
Edeltäjä:
Antoine Kombouaré
Valenciennes FC:n päävalmentaja
2009–2011
Seuraaja:
Daniel Sanchez
Edeltäjä:
Martín Lasarte
Real Sociedadin päävalmentaja
2011–2013
Seuraaja:
Jagoba Arrasate
Edeltäjä:
Frédéric Antonetti
Stade Rennais'n päävalmentaja
2013–1/2016
Seuraaja:
Rolland Courbis
Edeltäjä:
Dougie Freedman
Nottingham Forestin päävalmentaja
2016–1/2017
Seuraaja:
Mark Warburton
Edeltäjä:
Éric Sikora
RC Lensin päävalmentaja
2018–2/2020
Seuraaja:
Franck Haise
Edeltäjä:
Michel Preud’homme
Standard Liègen päävalmentaja
6–12/2020
Seuraaja:
Mbaye Leye
Edeltäjä:
Patrice Garande
Toulousen päävalmentaja
2021–2023
Seuraaja:
Carles Martinez Novell