Philipp von Boeselager
Philipp von Boeselager | |
---|---|
Philipp von Boeselager vuonna 1989 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 6. syyskuuta 1917 Burg Heimerzheim, Saksa |
Kuollut | 1. toukokuuta 2008 (90 vuotta) |
Sotilashenkilö | |
Palvelusmaa(t) | Saksa |
Taistelut ja sodat | Itärintama (toinen maailmansota) |
Sotilasarvo |
Majuri (Wehrmacht) Luutnantti (Bundeswehr) |
Kunniamerkit | Rautaristin ritariristi |
Joukko-osasto |
Wehrmacht Bundeswehr |
Philipp Freiherr von Boeselager (6. syyskuuta 1917 – 1. toukokuuta 2008) oli Adolf Hitlerin vastaiseen heinäkuun 20. päivän salaliittoon vuonna 1944 osallistunut saksalainen luutnantti. Hän oli viimeisiä elossa olleita salaliittolaisia.
Boeselagerin näkemykset alkoivat kääntyä kansallissosialismin vastaisiksi toisen maailmansodan edetessä. Oman kuvauksensa mukaan hän oli vasta kesäkuussa 1942 kuullut viiden romanin joutuneen ammutuiksi etnisistä syistä.
Boeselager oli oman kuvauksensa mukaan jo ennen tunnetuinta, 20. heinäkuuta 1944 tehtyä, Hitlerin vastaista salamurhayritystä yrittänyt tappaa tämän maaliskuussa 1943. Boeselager kuului tuolloin kenraali Günther von Klugen kanssa salaliittoon, jonka tarkoituksena oli ampua sekä Hitler että Heinrich Himmler. Juuri ennen aiottua attentaattia Himmler poistui Hitlerin seurasta. Boeselager katsoi, ettei Saksa hyötyisi vain Hitlerin salamurhaamisesta, koska valta todennäköisesti olisi siirtynyt Himmlerille. Surmaan tarkoitettu ase on yhä tallella.
20. heinäkuuta 1944 Hitler vastaan tehtiin salamurhayritys, joka toteuttiin laukkuun kätketyllä pommilla. Boeselager oli mukana tässäkin salaliitossa, joka kuitenkin epäonnistui. Boeselagerin osallisuus pommi-iskuun tuli ilmi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Tällöin sekä Saksa että Ranska pitivät häntä sankarina. Kumpikin maa myönsi hänelle korkeimman sotilasmitalinsa.
Boeselager opiskeli sodan jälkeen taloustieteitä. Hänestä tuli metsätalouden asiantuntija. Vielä vanhana hän näki painajaisia natsi-Saksan tapahtumista. Hän toivoi, että nykyajan nuoret olisivat poliittisesti entistä aktiivisempia, koska hän piti suuren yleisön tietämättömyyttä pääsyynä Hitlerin valtaan nousuun. Boeselageria haastateltiin viestimissä vielä viimeisinä vuosinaankin, Suomessa muun muassa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Boeselager, Philipp Freiherr von: Me tahdoimme tappaa Hitlerin. Suomentanut Pirjo Thorel. WSOY, 2008. ISBN 9789510346518
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin Sanomien Kuukausiliite, elokuu 2007.
- Helsingin Sanomat 3.5.2008, s. C12 muistokirjoitus Artikkelin verkkoversio[vanhentunut linkki]